Mä haen vaan isän pois, sanoi Maarit portsarille, joka oli pysäyttänyt hänet lähikapakan ovella ja sanonut, ettei lapsia voi päästää baariin sisään.
Maarit oli tuolloin viiden tai kuuden vanha. Hän oli huolissaan isästään, joka oli kadonnut aamutunneilla kotoaan.
Maarit tiesi varmasti, mistä isän tavoittaa. Olihan hän käynyt samaisen kuppilan ovella kyselemässä isän perään jo monen monta kertaa.
– Isä kävi kyllä töissä, ja me teimme porukalla mukavia kalareissuja ja matkustelimmekin. Viikonloppuisin isä oli kuitenkin kännissä. Hän joi monesti itsensä humalaan samalla kun lämmitti saunaa.
Isän alkoholismi piinasi Maaritia hänen koko lapsuutensa ajan.
Nyt Maarit on aikuinen ja itsekin vanhempi, ja vaikka elämä on kutakuinkin raiteillaan, ovat lapsuudessa koetut traumat jättäneet jälkiä mieleen.
Maaritin on vaikea luottaa uusiin ihmisiin, hän välttelee riitelyä omassa parisuhteessaan ja säikähtää jonkun korottaessa ääntään. Maarit pyrkii olemaan aina kiltti ja miellyttämään muita. Hän kärsii konfliktien pelosta.
Maarit on jo kuuden vuoden ajan käynyt purkamassa ajatuksiaan AAL-nimisessä ryhmässä Mikkelissä.
Se on vertaistukiryhmä alkoholistien aikuisille lapsille ja toimintahäiriöisissä perheissä varttuneille. Toimintahäiriöisillä perheillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi perheitä, joiden vanhempi tai vanhemmat ovat narsistisia, peli- tai työriippuvaisia tai muun muassa väkivaltaisia.
– Ei tarvitse olla kokenut viinanhuuruista lapsuutta, jotta voi tulla ryhmään. Me kaikki tässä ryhmässä toivumme samasta asiasta eli traumaattisesta lapsuudesta, sanoo mikkeliläinen Tommi, yksi ryhmän jäsenistä.
AAL on maanlaajuista toimintaa. Mikkelissä ryhmä on toiminut yhdeksän vuoden ajan.
Usein jo toisten kokemusten kuunteleminen helpottaa.
Ryhmät on tarkoitettu ihmisille, jotka haluavat toipua alkoholistisessa tai muulla tavoin häiriintyneessä perheessä kasvamisen seurauksista.
– Vertaistuki auttoi minua antamaan anteeksi vanhemmilleni. En olisi vielä pari vuotta sitten voinut uskoa, että voin ikinä pystyä siihen, Tommi kertoo.
AAL toimii samalla periaatteella kuin Anonyymien alkoholistien AA.
Ryhmässä käydään luottamuksellisia keskusteluja pelkillä etunimillä tai täysin nimettömänä. Kaikkia ryhmän jäseniä koskee vaitiolovelvollisuus. Kaikki se, mitä ryhmässä puhutaan, myös jää ryhmään.
Puhumisen pakkoa ei ole, vaan ryhmään voi mennä pelkästään kuuntelemaankin. Ryhmässä ei kommentoida toisten puheenvuoroja eikä puhuta toisten päälle.
– Usein jo toisten kokemusten kuunteleminen helpottaa, kun huomaa, että saman asian kanssa painii muitakin ihmisiä, tietää muutaman kuukauden ryhmässä mukana ollut Jenna.
Ryhmän toiminnan ohjenuorana toimii 12 askeleen toipumisohjelma.
– Kun tulee ryhmään mukaan, ottaa käytännössä ensimmäisen askeleensa, Tommi sanoo.
AAL on omavarainen ja toimii jäsentensä vapaaehtoisten avustusten ja kirjallisuuden myynnin turvin. Jäsenluetteloita tai jäsenmaksuja ei ole.
– Meillä on tällä hetkellä viitisen aktiivista jäsentä. Sitten on paljon heitä, jotka tulevat kokoontumisiin joskus ja toisinaan – silloin kun heistä itsestään tuntuu siltä, Maarit kertoo.
Ryhmä kokoontuu kerran viikossa keskiviikkoisin kello 18–19.30 osoitteessa Jokikatu 5.
– Paikalle saa tulla ilman minkäänlaisia sitoumuksia. Tapaamisissa käyminen on aina vapaaehtoista, Jenna painottaa.
Kolmikko muistuttaa, että kyse ei ole terapiasta vaan yksinomaan vertaistuesta.
– Vertaistuella ei voi korvata oikeaa terapiaa, mutta voin vakuuttaa, että siitä on hyötyä ihan kenelle tahansa, Tommi sanoo.
– Vertaistoiminta voi toimia ikään kuin tukena terapialle, mutta toki toiminnasta on paljon hyötyä myös yksistään, uskoo Maarit, joka oivalsi hakeutua terapiaan vasta useamman vuoden AAL-toiminnassa mukana olemisen jälkeen.
Alkoholistin aikuisia lapsia yhdistää lähes poikkeuksetta paitsi kokemukset myös lasisen lapsuuden seuraukset.
Alkoholistin lapsi saattaa takertua parisuhteissa sekä pelätä vihaisia ihmisiä ja epäonnistumisia. He voivat olla huonoja puolustamaan omia oikeuksiaan tai sanomaan vastaan. On pyrittävä miellyttämään ja siihen, että kaikilla ympärillä olisi hyvä olla.
– Yleisesti päihdeperheissä varttuneet lapset omaavat huonon itsetunnon ja kokevat olevansa erilaisia kuin muut, Tommi tietää.
– Kun tulin kokouksiin ensimmäisiä kertoja, en pystynyt sanomaan mitään. Minua itketti ja häkellytti se, miten samanlaisia kokemuksia ryhmän muilla jäsenillä on. Huomasin, etten olekaan yksin, Maarit muistelee.
AAL-toiminnasta voi lukea lisää nettiosoitteesta www.aal.fi. Samalta sivustolta löytyvät Suomessa toimivat AAL-ryhmät sekä ryhmien vastuuhenkilön yhteystiedot.
– Jos ryhmään tulostaan haluaa ilmoittaa ennakkoon, sekin on sallittua. Ilmoittaminen ei kuitenkaan ole missään nimessä pakollista, paikalle saa tulla vaikka ohikulkumatkalla, Jenna neuvoo.
Haastateltavien nimet on muutettu aiheen arkaluontoisuuden ja AAL-ryhmän anonyymin toimintaperiaatteen takia.