Mannerheimintien varteen nouseva massiivinen Mielen ja kuntoutuksen talo valmistuu aikataulun mukaisesti. Rakennus on tarkoitus luovuttaa Etelä-Savon sotekuntayhtymä Essotelle joulukuun alussa.
Talosta tulee merkittävä keskus. Se kokoaa mielenterveys- ja päihdepalvelujen avopalvelut sekä psykiatriset vuodeosastot saman katon alla, kun ne tähän saakka ovat toimineet sekä Moisiossa että hajautettuina eri puolille Mikkeliä.
– Kun rakennusprojekti alkoi, toiminnat oli hajautettu peräti 28 eri pisteeseen, muistelee Esper-hankkeen hankejohtaja, Essoten kehittämisjohtaja Pirjo Syväoja.
– Tällä hetkellä toimipisteitä on vielä ainakin 14 eri paikassa, laskee tilasuunnitteluasiantuntija Emma Pukkila Essotesta.
Mielen ja kuntoutuksen talossa yksiköt on sijoitettu niin, että ne, joilla on eniten yhteistä toimintaa ja henkilöstöä, ovat lähekkäin. Osastosijoittelussa on huomioitu myös henkilöstön yhteiskäytön mahdollisuus esimerkiksi yöaikana.
Keskussairaala pystyy myös tarjoamaan erikoislääkärikonsultaatiot nopeasti, kun potilaita ei tarvitse siirtää ambulanssilla tai paaritaksilla keskussairaalaan tutkimuksiin esimerkiksi Moisiosta.
– Tämä säästää myös kustannuksia merkittävästi kuten myös se, että pääsemme lukuisista vuokratiloista yksiin omiin tiloihin, tiivistää Essoten valtuuston ja rakennustoimikunnan puheenjohtaja Eero Aho.
Toimintojen muutot Moisiosta ja muista tiloista alkavat heti uudenvuoden jälkeen. Moision sairaalakiinteistön on tarkoitus hiljentyä lopullisesti kesällä 2023.
Uudisrakennuksen tilat ovat keskeneräisinäkin valoisia ja avaria. Tilasuunnittelussa on luonnollisesti otettu huomioon myös turvallisuusnäkökohdat.
Mielen ja kuntoutuksen talon värimaailma on luotu ottamalla mallia maakunnan luontokohteista. Jokaiselle kerrokselle tulee oma, tunnusomainen värikarttansa.
Moision sairaalakiinteistön on tarkoitus hiljentyä lopullisesti kesällä 2023.
Arkkitehtitoimiston suunnittelemassa värimaailmassa on muun muassa graniitinpunaista Jäppilän Kivikurusta, taivaansinistä ja puunruskeaa Anttolan Neitvuorelta sekä graniitinharmaata sekä erilaisia punasävyjä Astuvansalmen kalliomaalauksilta.
Taloon tulee myös taidetta.
– Hankkeessa on mukana neljän kuvataiteilijan kollektiivi. He ovat Hanna Vahvaselkä, Raija Marttinen, Anna Siiriäinen ja Susanna Pälviä, kertoo Pukkila.
Rakennukseen mahtuu myös valokuva- ja tekstiilitaidetta.
– Kerroksiin toteutetaan teemakuvat Ilpo Aallon luontokuvista. Lisäksi palliatiivisen osaston potilashuoneissa on Aallon kuvista teetetyt maisematapetit. Hänen luontokuviaan tulee akustiikkalevyille printattuina myös muun muassa henkilökunnan.
– Tekstiilitaiteilija Riikka Kaartilanmäki on suunnitellut taloon kaksi omaa kuosia. Niitä käytetään muun muassa taideteippauksissa tuomassa ilmettä, huomioraitoina korkeissa lasipinnoissa sekä näkösuojateippauksina osastojen ovissa, luettelee Pukkila.
Mielen ja kuntoutuksen talo on Esper-hankkeen viides ja viimeinen osa. Sen valmistuttua Mikkelin sairaalakampus on uudisrakentamisen osalta valmis.
Kuusikerroksiseen rakennukseen tulee tilaa noin 14 500 neliötä. Osastopaikkoja tulee satakunta ja taloon siirtyy työskentelemään noin 300 henkilöä.
Kellarikerroksessa sijaitsevat toiminnallisen kuntoutuksen tilat. Kerroksesta kulkee Pirttiniemenkadun ali tunneli muualle sairaalakampukselle.
P-kerroksessa ovat riippuvuusvastaanoton, mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden sosiaalityön sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen hallinnon tilat. Siellä ovat myös lasten psykiatrinen päiväosasto sekä sairaalakoulut.
Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat aikuisten avohoito, päihdepsykiatria ja psykoosiosasto.
Toisessa kerroksessa sijaitsevat nuorisopsykiatrian osastot, avohoito sekä akuuttipsykiatrian osasto ja mielialahäiriöosasto.
Kolmoskerroksessa ovat vaativan kuntoutuksen ja palliatiivisen keskuksen ja saattohoidon osastot. Palliatiivinen keskus on muunnettavissa pandemiahoitokeskukseksi tarpeen vaatiessa.
Ylin kerros pitää sisällään teknisiä tiloja.
Mielen ja kuntoutuksen talon rakennushankkeen kustannusarvio on 41 200 000 euroa.
– Kustannusarvio myös pitää, saattaa jopa alittua jonkin verran, Aho sanoo.
Vaikka rakentamisen kustannukset ovat kohonneet voimakkaasti viime vuosina, ei tällä ole vaikutusta Mielen ja kuntoutuksen talon rakentamisbudjettiin.
– Urakat on kilpailutettu vuonna 2020 eikä urakkahintoja ole sidottu kustannusindeksiin. Koronapandemia, Ukrainan sota tai nykyinen energiakriisi eivät siis tämän urakan hintoja nosta, vakuuttaa rakennustekninen valvoja Pasi Piispa Sitowise Oy:stä.
Töiden edetessä on joitakin suunnitelmia jouduttu miettimään uusiksi, mutta muistakin kuin kustannussyistä.
– Joitakin rakenneratkaisuja on korvattu toisenlaisilla, jos alkuperäiset ovat osoittautuneet esimerkiksi liian hankaliksi asentaa tai pitää kunnossa. Näin tehtiin esimerkiksi julkisivuun suunnitellun puurimoituksen kanssa. Se jätettiin pois, koska julkisisu pitää kuitenkin kestää tuollaiset 20 vuotta, Piispa sanoo.
41 200 000
euroa on hankkeen kustannusarvio.