Mikkelin yliopistokeskuksessa järjestetään syksyn aikana luentosarja, jossa huippuasiantuntijat valottavat kolmen Suomen tasavallan presidentin, Juho Kusti Paasikiven, Urho Kekkosen ja Mauno Koiviston suhdetta Venäjään.
Luentosarja alkaa 19. syyskuuta. Silloin puhuu Paasikivestä hänen nimikkoseuransa puheenjohtaja, entinen pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.
Toisessa luennossa 6. lokakuuta on esillä Mauno Koivisto. Äänessä on hänen pitkäaikainen avustajansa ja ystävänsä, entinen ministeri ja Postipankin pääjohtaja Seppo Lindblom.
Sarjan päätösluento on 18. lokakuuta. Urho Kekkosen Venäjä-suhdetta käsittelee UKK-seuran puheenjohtaja, entinen pääministeri ja Keskustan puheenjohtaja Esko Aho.
– Historiallinen jatkumo on luonnollisesti Paasikivestä Kekkosen kautta Koivistoon. Joudumme kuitenkin tekemään aikajanallisen hyppäyksen, koska lokakuun ensimmäinen päivämäärä ei sopinut Aholle, taustoittaa luentosarjan ideoinut maakuntaneuvos Hannu Vesa.
Suomen suhde Venäjään on muuttunut Venäjän aloitettua sodan Ukrainassa. Yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen muistuttaa kuitenkin realiteeteista:
– Olemme kuitenkin rajanaapureita. On hyödyllistä ymmärtää historiallista suhdettamme, sanoo Malinen.
Venäjä-aiheisia studia generalia -luentoja on järjestetty Mikkelissä yhteistyössä maakuntaliiton, kauppakamarin ja Venäjä-seuran Mikkelin osaston kanssa vuodesta 2009.
– Uskallan sanoa, että näin kovatasoista luentosarjaa täällä ei ole vielä nähty, Malinen toteaa.
Kolmen presidentin Venäjä-suhdetta on kuvattu jatkumoksi.
– Paasikivi muodosti Venäjä-kuvansa opiskellessaan Novgorodissa ja toimiessaan senaattorina jo sortovuosien aikana. Hänen ajattelunsa rakentui myöhemminkin sen varaan, että Suomen on otettava suurvallan intressit huomioon, Vesa sanoo.
– Kekkonen oli pragmaattinen poliitikko, joka aktiivisesti haki Suomelle asemaa lännen ja idän saranamaana, jolla on hyvät suhteet molempiin suuntiin, maakuntaneuvos jatkaa.
– Koivisto jatkoi linjaa lähes loppuun saakka, kunnes maailma muuttui. Hän ymmärsi venäläistä ajattelua ja kirjoitti aiheesta erinomaisen kirjan Venäjän idea, josta tulee lokakuussa uusi painos, Vesa kertoo.
Luennot pidetään Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa ja ne ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.
– Luennoitsijat ovat voineet vapaasti valita näkökulmansa. Uskon, että nykytilannekin heijastuu puheenvuoroissa, Vesa sanoo.
Luennot alkavat kello 16.30 ja ne kestävät loppukysymyksineen ja -keskusteluineen noin puolitoista tuntia.