Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kauppaneuvos Leo Laukkanen on huolissaan Mikkelin suunnasta – "Kaupungilta puuttuu kehittämisen strategia”

Mikkelin kaupungilta puuttuu johdonmukainen strategia, jonka varassa kaupunkia kehitetään.

Tätä mieltä on eläkkeellä oleva kauppaneuvos Leo Laukkanen. Osuuskauppa Suur-Savon pitkäaikainen toimitusjohtaja on huolestunut.

– Nykypoliitikot toistavat, että Mikkelin on löydettävä vahvuutensa. Mutta mitkä ne ovat? Tuntuu siltä, että konkreettiset isot linjaukset ja näkemykset ovat aika tyhjän päällä. Todellista strategiaa ei ole, Laukkanen sanoo.

Strategista ajattelua tarvittaisiin, kun Mikkelin kehnon taloustilanteen kohentamiseksi mietitään muun muassa merkittävien energiaomistusten myyntiä.

– Tähän mennessä toimet ongelmien korjaamiseksi ovat olleet ulkoapäin katsottuna kuin laastaria haavaan.

– Nyt, kun on pakko tehdä myyntiratkaisuja merkittävistä omaisuuseristä, päättäjillä pitäisi olla vahva strategiahahmotelma kaupungin merkittävistä elin- ja vetovoimakohteista sekä kärkihankkeista 5-10 vuoden ajalle, kauppaneuvos vaatii.

Laukkanen pohtii myös Mikkelin mainekuvaa.

– Veroprosentti, kiinteistövero, energiakustannukset ja yleiset elämisen kulut Mikkelissä on saatava sellaisille tasoille, että kaupungilla on vetovoimaa ja täällä on mahdollista elää.

– Jatkossa ei ole varaa harrastella veronmaksajien rahoilla viime vuosien tapaan. Kaupungin johtaminen ja muu toiminta on saatava sellaiseksi, että sitä arvostetaan.

Kauppaneuvos on tehnyt viiden kohdan ohjelman Mikkelin tulevaisuuden tavoitteista. Niistä ensimmäiseksi hän nostaa Mikkelin aseman Etelä-Savossa ja laajemminkin.

– Mikkeli on vahva palvelukeskus, mutta ulkoapäin se nähdään liian paljon vapaa-ajan asumiseen painottuvana kesäkaupunkina.

– Tavoitteena on oltava ympärivuotinen maakuntakeskus, joka tunnetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti. Yli sadan kilometrin pituisen kaupungin elinvoimaisena pitäminen teettää paljon työtä.

Laukkasen mielestä Mikkelin on syytä vahtia tarkasti saavutettavuuttaan.

tunnetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti.

– Nyt tuntuu varmalta, että Itärata-projekti ei etene Venäjän tilanteen takia. On hyvä, että Mikkelissä ollaan muuttamassa ratalinjauskurssia maakuntakaavan mukaiseksi.

– Lahti-Heinola-Mikkeli -ratalinjauksen hyödyt ovat kaikille ylivoimaisesti paremmat kuin itäradan, neuvos sanoo.

Mikkelin keskustan kaavoitus kaipaisi Laukkasen mielestä pohdintaa.

– Autokauppa ja muu raskastavarakauppa olisi pitänyt kaavoittaa omaksi kokonaisuudekseen kaupungin kylkeen, jotta siitä olisi muodostunut yhtenäinen vetovoimatekijä alueellisestikin. Nyt muun muassa autokauppa on levitelty ahtaasti sinne tänne.

Vapaa-ajan asumisen ja matkailun Laukkanen nostaa Mikkelin vahvimmiksi vetovoimatekijöiksi.

– Tuntuu, että päättäjät eivät näitä itsestäänselvyyksiä oivalla. Siksi nämä sektorit pitää analysoida sekä maakunnan että kaupungin tasoilla. Miten niiden vetovoimaa vahvistetaan?

Laukkasen mukaan vapaa-ajan asumista tulisi helpottaa.

– Vapaa-ajan asumiselle on tilaa, mutta kasvua heikentävät tonttiomistuksen kiinteistöverorasite ja kaupungin rajoitteet siinä, miten vapaa-ajanasuntoja voidaan muuttaa vakinaisiksi asunnoiksi. Näihin asioihin pitää ottaa uusi ote, Laukkanen huomauttaa.

Kolmantena Laukkasen listalla ovat ravit.

– Saimaan lisäksi ravirata ja St. Michel -ravit ovat ainoita brändejä, jotka tunnetaan Euroopassa. Mikkelillä on Kalevankankaan kupeessa ratakokonaisuus, joka tunnetaan laajasti.

– Sen käyttöarvoa ja palvelukonseptia voisi nostaa Forssan Pilvenmäen esimerkin mukaisesti; raviradan harjoituskäytöllä sekä ravi- ja ratsutalleina. Jos Kalevankankaalle saataisiin maastoratoja, voisi niiden ympärille rakentaa vaikka valmennus- ja harrastuskeskuksen tai hevosjalostustoimintaa., Laukkanen visioi.

– Ravirata ja Kalevankangas ovat myös vahva ympäristö tapahtumille, kuten Farmari 2022 -maatalousnäyttely osoitti.

Puhdas vesi on yksi Mikkelin mainetekijöistä.

– Siinä on aito vahvuus jätevesipuhdistamoineen sekä tutkimus- ja kehitysalustoineen.

Korjattavaa kuitenkin olisi.

– Savilahden ja sen ympäristön vesi ei ole puhdasta. Se on noin 35 000 asukkaan virkistysalue, mutta pöytälaatikossani on viranomaisselvitykset, joissa kysytään, miksi kala on syömäkelvotonta. Tässä on vielä paljon tehtävää.

Pitäjät eli Mikkeliin kuntaliitoksien kautta yhdistetyt maaseutukunnat ovat Laukkasen listan viides ja viimeinen kohta.

– Mikkelillä on aika vahvat Haukivuoren, Ristiinan, Anttolan ja Suomenniemen pitäjät. Niiden keskustoja on kehitetty omiksi vetovoima- ja palvelualueiksi, omine vahvuuksineen.

– Pitäjät ovat hyvin rikkaita maisemallisesti, vesistöineen ja metsineen. Vesistöt ja puhdas ympäristö alkavat olla jopa maailmanlaajuisesti kovia vahvuuksia, jos ne saadaan pysymään elinvoimaisena ja vielä puhtaana.

Laukkanen muistuttaa, että kaupungilla on asiasta vastuita.

– Kaupungin on otettava pitäjänsä vakavasti ja panostettava niihin. Pitäjiin luotuja aluejohtokuntia tarvitaan edelleen niiden kehittäjinä, vaikka niiden rahoitusta onkin karsittu, hän lisää.

Laukkanen palaa vielä Mikkelin johtamiseen.

– Huono poliittinen ja operatiivinen johtaminen näkyy ulospäin. Pitkään on käynyt selville, ettei täällä osata valmistella strategiaa tavoite- ja toimenpidelähtöisesti, vaihtoehtoisilla malleilla.

– Eikä kunnon strategiaa siis ole. Kun päätösten seuranta ja toimenpiteiden arviointi puuttuu, joudutaan jälkeenpäin selittämään asioita parhain päin. Näinhän on käynyt esimerkiksi Saimaa Stadiumin, jätevedenpuhdistamon ja Otavan Opiston valtionosuuksien tapauksissa.

– Merkittävä tekijä organisaatiossa on johtajan palkkaaminen ja hänen toimintaedellytyksensä. Kaupunginjohtajaksi tarvitaan nyt henkilö, joka hallitsee strategisen suunnittelun.

– Tärkeimmän valintakriteerin pitäisi olla ammattitaito ja hyvät näytöt johtamisesta, kauppaneuvos ohjeistaa.