Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Suomen vanhin judoseura on virkeä kuusikymppinen – Mikkelin Judo juhlii kansallisten kilpailujen syyskuussa

Nykypäivän kuusikymppiset ovat vetreitä ja aktiivisia. Niin on asian laita myös Mikkelin Judolla, joka viettää 60-vuotisjuhliaan joulukuussa.

Sitä ennenkin tapahtuu. Syyskuun 24. päivä Mikkelin Judo järjestää Saimaa Stadiumilla kansalliset juhlakilpailut.

– Nämä ovat meille jo perinne. Mikkeli-shiain nimellä näitä on pidetty jo 20 vuotta, kertoo Mikkelin Judon puheenjohtaja Jari Hämäläinen.

Mikkelin Judo on lähes yhtä vanha kuin koko lajin virallinen harrastushistoria Suomessa, sillä Suomen Judoliitto perustettiin vuonna 1958. Vuonna 1962 perustettu Mikkelin Judo onkin maamme vanhin yhtäjaksoisesti ja samalla nimellä toiminut judoseura.

– Turussa toimii seura, joka perustettiin muutamaa kuukautta aikaisemmin kuin meidän seuramme, mutta se on vaihtanut välillä nimensä, kertoo Hämäläinen.

Seuran tunnetuin kasvatti on nykyään helsinkiläistä Meido- Kania edustava Martti Puumalainen. Yli 100-kiloisissa kilpaileva Puumalainen on Euroopan rankingissa kymmenen parhaan joukossa ja saavutti vuoden 2021 MM-kisoissa seitsemännen sijan. Vuoden 2020 European Open -kisoissa hän oli pronssilla.

Seuran tunnettuihin nimiin lukeutuu myös pitkän ja menestyksekkään uran tehnyt, nyt päävalmentajana toimiva, 4. danin mustan vyön omaava Ari Hänninen.

Mikkeliin judon toi ministeri ja liikemies Tauno Jalanti.

1880-luvulla Japanissa vanhoista taistelutekniikoista kamppailulajiksi ja liikuntamuodoksi kehitetty judo saapui Suomeen 1950-luvulla, kun Japanin lähetystösihteeri Shigemi Tagami alkoi levittää aktiivisesti tietoa lajista. Nyt judoa harrastetaan yli 120 suomalaisseurassa ja aktiiviharrastajia on n. 12 500.

Mikkeliin judon toi ministeri ja liikemies Tauno Jalanti. Mikkelissä syntynyt Jalanti tutustui lajiin poikansa kautta asuessaan Pariisissa ja kehotti ystäväänsä, poliisimestari Bruno Arjankoa edistämään lajin juurtumista päämajakaupunkiin.

Jalanti oli avokätinen; vuonna 1962 hän lahjoitti Mikkeliin sata judopukua ja tatamin ja maksoi kahden judo-opettajan kuukauden palkat omasta pussistaan.

Kansainvälisesti judo on harrastajamääriltään suurin kamppailulaji. Olympialajiksi judo hyväksyttiin sopivasti Tokion kisoihin vuonna 1964.

Olympialajien joukossa se on viidenneksi suurin laji kansainvälisen liiton jäsenmaiden lukumäärällä mitattuna.

Urheiluseurojen merkittävin työ tehdään tavallisessa arjessa. Mikkelin Judossa on tällä hetkellä mukana kuutisenkymmentä aktiiviharrastajaa, joista noin puolet osallistuu jonkin tason kilpailutoimintaan.

– Ennen koronavuosia meillä oli mukana jopa 120 harrastajaa, mutta poikkeukselliset olosuhteet estivät toiminnan välillä kokonaan. Viime vuonna sentään pystyttiin vetämään peruskurssit kokonaan, mutta vuosi 2020 oli todella vaikea, kertaa Hämäläinen.

Mikkelin Judolla on kohtuullisen hyvät olosuhteet tukikohdassaan Mikkelin Kamppailuareenalla Esedun kiinteistössä. Siellä pyörähtää syyskuun alussa käyntiin myös harjoitustoiminta, jonne Hämäläinen toivottaa kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi.

– 5. syyskuuta alkaa muksujudo 5-6 -vuotiaille ja lasten peruskurssi 7-13 -vuotiaille. 13 vuotta vanhemmat ovat tervetulleita aikuisten kursseille, Hämäläinen luettelee.

Ilmoittautua voi joko Mikkelin Judon verkkosivujen kautta tai menemällä paikan päälle Kamppailuareenalle. Harjoitusryhmiin mahtuvat mukaan kaikki innokkaat.

Peruskursseilta voi edetä halutessaan jatkoryhmiin sekä kilpailuryhmiin. Mikkelin Judolla on myös suosittu sovelletun judon ryhmä harrastajille, joilla on esimerkiksi kehitysvamman tai muun seikan takia haasteita motoriikassa ja vartalon hallinnassa.

Ja nyt saa juhliva seura puheenjohtajansa kautta puheenvuoron. Miksi kannattaa valita juuri judo?

– Se kehittää motoriikkaa ja kasvattaa kuntoa. Siinä oppii myös kunnioittamaan vastustajaa ja käyttämään älykkyyttään, kun laji perustuu paljolti siihen, että vastustajan voimaa käytetään omaksi hyödyksi.

– Se on myös edullinen harrastus. Vuosittain kulut ovat noin 350 euroa.

– Lisäksi judo on totta. Siinä ei ole mitään turhaa kikkailua, kertoo itse 1. danin mustan vyön omaava puheenjohtaja.