Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Arto Myyryläinen on ostanut ja myynyt vanhoja tavaroita samassa kulmassa jo 42 vuotta – mutta nyt kaiken tavaran kauppias alkaa lopetella hommia

Kun astuu Arto Myyryläisen osto- ja myyntiliikkeeseen Maaherrankadun ja Olkkolankadun kulmassa, tulee heti mieleen vanha sanonta siitä että mitä täältä ei löydy, sitä ei ihminen tarvitse.

Tavaraa on käytännöllisesti katsoen lattiasta kattoon ja kävelytilakin on kovin niukka. On maitohinkkiä, kalusteita, valaisimia, laseja, kulhoja, kahvikuppeja ja niin edelleen.

– Täällä on vähän tällaista, pahoittelee yrittäjä, joka on ison muutoksen ääressä. Siitä kertovat loppuunmyynti-kyltit liikkeen ikkunoissa.

– 42 vuotta olen näitä hommia tehnyt, mutta nyt on tarkoitus lopettaa. Paikat eivät enää oikein kestä kantamista ja nostelua, kaikenlaista kremppaa on, Myyryläinen sanoo.

Eikä tässä vielä kaikki, kuuluu toinen tunnettu sanonta. Myyryläisen tavara-aarteisto levittäytyy moneen tilaan ja varastoon.

– Kaikkiaan näitä on kahdeksassa-yhdeksässä paikassa. Riippuu vähän siitä miten laskee, yrittäjä sanoo. Arvotavaraa on monenlaisessa varmassa tallessa.

Ihan äkkiä ei massiivista tavarapaljoutta myydä eikä viedä pois. Myyryläinen arvioi, että toiminnan alas ajaminen vie kuukausia.

– Sen näkee sitten. Osa varmaan myydään yksittäin, mutta paljon menee myös toisille alan yrittäjille isompina erinä. Kokonaisen varastonkin voin myydä kerralla, jos sopivasta hinnasta päästään yksimielisyyteen.

Ilmaiseksikin Myyryläiseltä voi tavaroita saada, kunhan ei vaadi mahdottomia.

Eivät mikkeliläiset kävele montaa korttelia tänne.

– Yksi nuoripari olisi saanut minulta vaikka kuinka paljon kalusteita kotiinsa. Mutta sitten kun he sanoivat, että ne olisi vielä pitänyt kantaa heille toiseen kerrokseen, sanoin kiitos ei.

Marraskuussa 1980 alalla aloittanyt Myyryläinen ajautui töihin isänsä, Vilho ”Ville” Myyryläisen kautta ja opastuksella.

– Olin isällä kesätöissä ja apulaisena. Siitä se sitten jotenkin vain muuttui omaksikin yrittämiseksi.

Myyryläinen on nähnyt alan muutokset.

– Ennen haettiin tavaraa muista kaupungeista. Silloin oli pulaa myytävästä, nyt on pulaa asiakkaista, hän tiivistää. Koronavuodet kurittivat pienyrittäjää.

Oman ongelmansa muodostaa pysäköinti. Lyseon kulmilla on vapaa pysäköinti, mikä merkitsee sitä, että lähialueilla työssä käyvät pitävät autojaan parkissa päivät pitkät.

– Asiakkaat eivät saa autojaan parkkiin päivällä ja minun on vaikea purkaa tavaroita liikkeeseen. Eivät mikkeliläiset kävele montaa korttelia tänne ja olen minäkin joskus joutunut tuomaan tavaraa Kansankadulta asti kärryllä. Se kyllä keljuttaa, Myyryläinen sanoo.

Kirjojen arvo on romahtanut. Niitä ei tahdo haluta kukaan edes ilmaiseksi.

– Niitä kuskataan valtavia määriä kaatopaikalle.

Arvotavara on sen sijaan edelleen arvotavaraa.

– Nimekkäiden suunnittelijoiden kuten Eero Aarnion ja Oiva Toikan uniikimpi tuotanto menee aina kaupaksi. Tynellin valaisimet ovat suosittuja, samoin vanha Artek, Myyryläinen luettelee.

Yksityishenkilöiden lisäksi Myyryläinen tekee kauppaa muiden alan yrittäjien kanssa.

– Jonkin verran menee pääkaupunkiseudulle, jossa hinnat ovat jopa 2-3 kertaa korkeammat kuin Mikkelin seudulla.

– Irtotavarasta on vaikea saada huutokaupassakaan kunnon hintoja. Ei siihen oikein pysty kuin Hirvaskankaan Aki. Mikkeliin ei tule kauppiaita huutokauppoja pitämään, kun täällä ei haluta maksaa kunnon hintoja, Myyryläinen sanoo.

Myyryläinen ei enää juuri ota tavaraa myyntiin. Toiminnan painopiste on nyt oman varaston pois myymisessä.

Työn alla on kuitenkin ainakin yhden kuolinpesän tyhjennys. Kun tuli asiakkaalle luvattua.

– Kuolinpesiä on monenlaisia. Joskus sovitaan, että käydään ostamassa niin sanotusti rusinat pullasta ja maksetaan niistä käypä hinta. Joistakin on ostettu könttähinnalla kaikki tavarat ja joissakin asiakas jopa jää maksun puolelle tyhjennyksestä, kun arvotavarat on otettu itselle tai myyty itse.

Kauppaa Myyryläinen käy jatkuvasti. Haastattelun aikanakin sovitellaan arvokalusteiden hintoja kohdalleen puhelimitse. Vielä sillä kertaa eivät kauppiaan ja asiakkaan näkemykset kohtaa, mutta tarjoukset jätetään puolin ja toisin.