Koronavirusaika on tuonut mukanaan monenlaisia vitsauksia. Moni kansalainen on joutunut toteamaan, ettei korona lakannutkaan kiusaamasta, vaikka itse tauti olisikin mennyt ohi suhteellisen vähäisin oirein.
Monet kokevat, että korona on jättänyt hyvinkin pitkäkestoisia jälkiä, jotka vaikuttavat paljonkin elämisen laatuun ja mielialaan.
Heillä saattaa olla erilaisia jälkioireita vielä kuukausia sairastetun taudin jälkeen. Yleisiä ovat esimerkiksi haju- tai makuaistin katoaminen ja yleinen voimattomuus.
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Essotessa koronaviruksen jälkioireita on kartoitettu monilla eri menetelmillä. Yhteisiäkin nimittäjiä jälkioireille löytyy, mutta ne tuntuvat yhtä kaikki olevan riesa, joka vaikuttaa eri ihmisiin eri tavoin. Monet myös välttyvät niiltä kokonaan.
Mikkelin Kaupunkilehti kokosi kysymyspatterin koronaviruksen jälkioireista. Vastaukset antoi Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Täsmennetään aluksi käsitteet. Ovatko koronaviruksen jälkioireet sama asia kuin niin sanottu pitkittynyt korona eli long covid?
– Ne ovat osittain sama asia mutta eivät aina. Pitkittyneestä koronasta puhutaan, jos oireita ilmenee kolme kuukautta sairastetun taudin tai positiivisen koronatestituloksen jälkeen ja jos oireet kestävät vähintään kaksi kuukautta.
– Osalla jälkioireet kestävät muutamia viikkoja. Tällöin ei puhuta pitkittyneestä koronasta.
Miten Essotessa on tutkittu koronan jälkioireita?
– Olemme tehneet potilaiden haastatteluja puhelimitse ja tutkimuskäyntien yhteydessä. Olemme tehneet myös sähköisen tutkimuksen, johon on pystynyt vastaamaan anonyymisti.
Mitkä jälkioireet ovat tavallisimpia?
Koronarokotteet antavat hyvän suojan vakavaa tautimuotoa kohtaan.
– Väsymys ja voimattomuus sekä unettomuus. Monilla on myös hengenahdistusta sekä nivel- ja lihaskipuja. Haju- ja makuaistin puutos on myös yleinen jälkioire.
Kuinka pitkään jälkioireet voivat kestää?
– Yksittäisillä henkilöillä jälkioireita on ollut jo parikin vuotta. Useimmiten oireet kuitenkin helpottuvat puolessa vuodessa.
– Näyttää siltä, että koronan alavariantit aiheuttavat vähemmän jälkioireita kuin alkuperäiset variantit.
Voiko jälkioireita lievittää tai hoitaa?
– Oireenmukaisella hoidolla ja terveellisillä elämäntavoilla. Tärkeää on myös sulkea pois muut mahdolliset syyt oireisiin.
– Jälkioireisiin on mahdollista saada myös moniammatillista hoitoa, jossa voi olla mukana esimerkiksi fysioterapeutti ja tarpeen mukaan myös mielenterveyden asiantuntija.
Milloin jälkioireita potevan pitää ottaa yhteyttä lääkäriin?
– Jos oire selkeästi rajoittaa toimintakykyä ja elämistä, on aina otettava yhteys omaan hoitavaan lääkäriin.
– Toipumista edistää aina hyvä ravinto, liikunta ja uni. Nesteitä on syytä käyttää riittävästi. Terveiden elämäntapojen merkitys on erittäin iso.
– Lapset ja nuoret ovat toipuneet jälkioireista äärimmäisen hyvin.
Onko jälkioireita saaneilla mitään yhteistä?
– Jälkioireita esiintyy enemmän naisilla. Niihin vaikuttavat myös ylipaino, krooninen keuhkosairaus ja diabetes. Mutta jälkioireita on ollut myös henkilöillä, jotka ovat aikaisemmin olleet täysin terveitä.
Miten varmasti jälkioireet voidaan osoittaa koronaviruksen aiheuttamiksi?
– Jos muut mahdolliset syyt on pystytty sulkemaan pois. Tärkeää on myös selvittää oireiden alkamisen ajallinen yhteys sairastettuun tautiin tai positiiviseen testitulokseen.
Moni kokee saaneensa jälkioireita myös koronarokotuksista. Onko tätä tutkittu?
– Essotessa emme ole tutkineet tätä. Maailmalla tehdyissä tutkimuksissa on kuitenkin saatu viitteitä siitä, että rokotus on päinvastoin helpottanut pitkittyneitä koronaoireita.
Millaisia jälkioireita koronarokotuksista on tullut?
– Pistoskohdan kipuilua ja kuumereaktioita on esiintynyt, kuten myös lihaskipuja, päänsärkyä, väsymystä ja huonovointisuutta.
Jotkut epäilevät uusia tehosterokotuksia jälkioireiden pelossa. Mikä on viestisi heille?
– Kannustan koronarokotteen ottoon. Ne antavat hyvän suojan vakavaa tautimuotoa kohtaan.