Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikkelin kalastusalue syntyi – 53 osakaskuntaa 3 600 hehtaarin vesialueella yhdistyi

Kalastusmahdollisuudet ovat tänä vuonna kasvaneet Mikkelin alueella merkittävästi kaksi vuotta kestäneen EU:n tukeman projektin myötä.

Mikkelin uusi kalastusalue syntyi, kun 53 osakaskuntaa 3 600 hehtaarin vesialueelta yhdistyivät.

Mikkelin osakaskunnan puheenjohtaja Sampo Siiskonen on syystäkin tyytyväinen, kun työläs ja koronankin viivyttämä ison hanke onnistui.

– Uusi kalastusalue ylettyy nyt Mikkelistä eteläiselle Saimaalle aina Juurisalmeen saakka. Alueen piiriin saatiin myös Herajärvi, Saarijärvi ja muita pienempiä järviä Mikkelin ympäristöstä.

– Aiemmin kaksi kolmasosaa potentiaalisista kalavesistä ei ollut lainkaan valtion avustusten piirissä. Kalavesien hoitokin oli usein aika satunnaista.

Tavoitteena on Siiskosen mukaan aktivoida nykyisiä kalastajia ja saada myös uusia ihmisiä mukaan kotimaisen kalan pyydystämiseen, käsittelyyn ja hyödyntämiseen.

– Kalastajakunta tarvitsee kipeästi nuoria mukaan tähän perinteiseen ja toivottavasti nyt uudistuvaan kalastusharrastukseen.

Kalastuslupa on sijoitus Mikkelin järviluontoon.

– Tänä kesänä olemme olleet markkinoimassa kalastusmahdollisuuksia Farmari -näyttelyssä ja jatkamme samoilla teemoilla myös elokuussa järjestettävillä Mikkelin perinteisillä kalamarkkinoilla.

Osakaskunnalle merkittävä tehtävä on myös parantaa kalastusmahdollisuuksia poikasistutusten, ruohikonniittojen, roskakalan pyynnin ja veden laadun parantamisen keinoin.

Mikkelin osakaskunta aloitti jo viime syksynä poikasistutuksen laskemalla veteen 15 000 kuhanpoikasta Pähkeen, Ukonveden, Leppäselän ja Pohjoisselän alueelle.

– Hankkeita on myös meneillään veden laadun parantamiseksi alueella, Siiskonen korostaa.

Alueen vedenlaatu vaihtelee hänen mukaansa hyvästä erinomaiseen. Se paranee entisestään uuden, tehokkaan jätevedenpuhdistuslaitoksen ansiosta.

– Viranomaiset valvovat vesiemme laatua jatkuvasti.

Aiemmin kalastusmahdollisuus oli sidottu maanomistukseen. Kaikkien 15-65 -vuotiaiden kalavesille mielivien oli maksettava kalastuksenhoitomaksu, jota kutsuttiin myös valtion viralliseksi kalastuskortiksi.

– Nykyään pyydyskohtaiset luvat myöntää osakaskunta. Lupa maksaa viisi euroa per verkko tai viehelupa. Katiskoilla kalastamiseen lupaa ei tarvita, Siiskonen täsmentää.

Kalastuslupa on hänen mielestään sijoitus Mikkelin järviluontoon.

Sampo Siiskonen on varttunut Heinälahden rannalla. Samoissa maisemissa on nykyään hänen ja puolisonsa Pirjon Mikkelin koti.

Siiskoseen kiinnostus kotitarvekalastamiseen juurtui jo poikavuosina, jolloin kalastaminen oli osa maaseutuperheen ruokahuoltoa.

– Nyt kalastus on aktiivinen harrastus. Olen perehdyttänyt kalastuksen perusasioita aikanaan omille lapsille ja nykyään lapsenlapsille.

Siiskonen on verkkokalastaja. Lähivesiltä hänen pyydyksiinsä ui ahvenia, haukia ja kuhia.

Mikkelin Osakaskunnan hoitokunta: Sampo Siiskonen (puheenjohtaja), Jarmo Vaara (varapuheenjohtaja), Ari Partanen (sihteeri), Arto Suuronen, Paavo Talikka, Jarkko Paananen, Kari Kokkola, Annamari Huttunen, Hannu Peltomaa.

Nettisivut www.mikkelinok.fi antaa ohjeet lupien lunastamiseen joko suoraan netistä www.kalakortti.com. Luvan voi lunastaa myös alueen myyntipisteistä, joita ovat Kala-Kalle Ky, T:mi Ari Turunen Ky, Kala- ja Eväsherkku (Kauppahalli) ja Raijan Aitta sekä Mikkelin kaupungin asiointipiste.