Olli Rehn ei ryhdy neuvomaan talousvaikeuksissa painivan Mikkelin päättäjiä, mutta kehottaa ”käärimään hihat” – Itä-Suomen tukitoimet on syytä selvittää

Kaikesta voi päätellä, että Mikkelin Urheilupuisto on Olli Rehnille tärkeä paikka.

Rehnin ottelu, tunnin mittainen ystävyysottelu Lontoon filharmonikkojen joukkuetta vastaan, on juuri päättynyt. Mikkeliläisistä jalkapallo- ja musiikkipiireistä koottu paikallisjoukkue rökitti britit.

– Hieno ottelu. Yritimme Koposen Hannun kanssa lopussa tarjota vastustajalle lohdutusmaalia, mutta he eivät onnistuneet.

Rehn ei malta vielä siirtyä pukuhuoneen puolelle. Nurmen reunalla vaihdetaan kommentit sekä pelikavereiden että vastustajien kanssa.

Rehn tuumii, että jalkapallo pitää kaikin puolin kunnossa. Mikkelissä hän käy pelaamassa Savilahden Urheilijoiden ikämiesporukan kanssa ja Helsingissä Puotinkylän Valtin treeneissä. Pallokentän miljöössä sidosryhmä on Soppa, jalkapallon sävyttämä sosiaalinen yhteisö.

Mikkelin Palloilijoiden kotiottelussa Rehn sai nimikkopaidan: selässä on numero 60, Rehnin merkkipäivän kunniaksi.

Jalkapallo taitaa olla henki ja elämä?

– No ei ihan, mutta tärkeä asia se on, vain elämäntapa.

Keskikesän musiikkijuhlat, Päämajasymposium ja talousseminaari sekä hetket futiksen parissa irrottivat Suomen Pankin pääjohtajan kiireimmästä työmoodista.

Loma on vuorossa vasta heinäkuun lopulla. Sitä ennen on Euroopan keskuspankin kokous. EKP:n aikataulu tietää myös sitä, että rahoitus- ja korkopolitiikasta ei tule nyt kommentteja.

Osan töistä Rehn tekee etätyönä. Vapaa-ajanpaikassa Puulan rannalla tietoliikenneyhteydet toimivat.

– Etätyö on mahdollisuus Mikkelin kaltaiselle kesäasukaspaikkakunnalle. Se mahdollistaa monipaikkaisuuden sekä tuo ostovoimaa ja kulttuurista pääomaa seudulle.

Korkea veroäyri ja kustannuspaineet edellyttävät rakenteellisia ratkaisuja.

– Ei se silti kaikkea ratkaise. Pitää miettiä muutakin. Paljon on kiinni yritystoiminnasta.

Talous on ollut juuri toipumassa koronapandemiasta, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa alkoi nujertaa talouskasvua.

Rehn sanoo, että Ukrainan tilanne köyhdyttää kaikkia, myös suomalaisia, ja vielä pitkään.

– Euroalueen inflaatio on kahdeksan prosenttia. Puolet tästä johtuu energian hinnannoususta.

– Vuonna 2020 euroalueen kuluttajat maksoivat 200 miljardia euroa energiantuonnista. Tänä vuonna lasku on 600 miljardia. Se on ylimääräinen vero eurooppalaiselle kuluttajalle.

– Ymmärrän kuluttajaa, sillä se tuntuu lompakossa, mutta se on pieni hinta ukrainalaisten kärsimyksiin verrattuna.

Tilanteesta ei päästä eroon ennen kuin Ukrainan sota loppuu.

– Suomi pärjää kyllä. Emme ole riippuvaisia Venäjän kaasusta. Huoltovarmuudesta huolehditaan, mutta kalliimmalla hinnalla.

– Olkiluoto kolmonen tulisi saada tuotantoon niin pian kuin mahdollista.

Hallituksen valtiosihteerityöryhmä miettii parhaillaan keinoja, joilla voidaan tukea Itä-Suomea, myös Etelä-Savoa ja sen kuntia.

Julkisuudessa on keskusteltu Itä-Suomen erillistalousalueesta.

– On perusteltua selvittää, mitä mahdollisuuksia olisi hyödyntää äkillisen rakennemuutosalueen tukimallien käyttöä Itä-Suomessa.

Mikkelissä on hyvät edellytykselle yritystoiminnalle.

Rehn puoltaa ajatusta, mutta ei erittele mahdollisia hankkeita tai kohteita. Veronalennuksia hän ei nyt kannata korkean julkisen velkataakan takia.

– Odotan ehdotuksia Itä-Suomen eduksi. Euroopassa on esimerkkejä äkillisen rakennemuutosalueen tukiratkaisuista. Niiden vaikutus tosin vaihtelee; osa ei ole saanut aikaan pysyviä vaikutuksia.

Miten Mikkelin kaltaisen maakuntakeskuksen tulisi nyt toimia?

– Perusta on luoda yritystoiminnalle toimintaympäristö ja tarjota yrityksille osaavaa ja koulutettua työvoimaa.

– Mikkelissä on hyvät edellytykselle yritystoiminnalle, esimerkiksi liikenneyhteydet, kun Viitostie on juuri saatu kuntoon. Digitaalista siirtymää tulee tukea.

Rehn puhuu koulutuksesta ja perää koulutusyksiköiden yhteistyötä. Rehn on kieltäytynyt pääjohtajan asemansa vuoksi muista yhteiskunnallisista luottamustehtävistä, mutta otti vastaan Lahden-Lappeenrannan yliopiston (LUT) hallituspaikan.

– Itä-Suomessa on kaksi vahvaa yliopistoa, Itä-Suomen yliopisto ja LUT, sekä useita ammattikorkeakouluja. LUT on ollut keskeinen suunta ja opiskelukanava myös mikkeliläisille nuorille.

Politiikka ja työura Euroopan unionissa ja pankkimaailmassa ovat kuljettaneet Rehniä, mutta Mikkeliin on vahvat siteet.

Paikallista päätöksentekoa hän seuraa enemmän sivusta, mutta sanoo, että ”koetan pysyä kartalla”.

– Korkea veroäyri ja kustannuspaineet edellyttävät rakenteellisia ratkaisuja.

– Enpä kuitenkaan mene sen pitemmälle. Ei voi kuin kannustaa. Täytyy vain kääriä hihat, tuumii Rehn.

Kuka?

Olli Rehn

Syntynyt Mikkelissä, 60 vuotta

Filosofian tohtori, Oxfordin yliopisto.

Kansanedustaja (kesk.) 1991–95, 2015–2017, Euroopan parlamentin jäsen 1995–1996, komissaari Erkki Liikasen kabinettipäällikkö, EU-komission jäsen 2014 saakka, elinkeinoministeri 2015–2016, Suomen Pankin johtokunnan jäsen 2016 alkaen ja pääjohtaja 2018 alkaen.

Harrastaa muun muassa jalkapalloa, lukemista ja musiikkia. Kirjoittanut useita teoksia, viimeisin Onnellisten tasavalta, 2022.

Puoliso YTM Merja Rehn.

”Ei vielä uutta informaatiota”

Olli Rehn otti vastaan Suomen Pankin pääjohtajan tehtävät heinäkuussa 2018. Pääjohtajakausi jatkuu vuoden 2025 heinäkuuhun.

Kiinnostaako toinen kausi keskuspankissa?

– Palataan siihen aikanaan. Jännä nähdä, kenet seuraava presidentti tehtävään nimittää.

Viime ajat Rehn on ollut presidentinvaalien mielipidemittausten kärjessä. Milloin kuullaan kanta presidenttiehdokkuuteen?

– Olen todennut, että en sulje ehdokkuutta pois, mutta tällä hetkellä minulla ei ole asiasta uutta sanottavaa. Nyt keskityn pääjohtajan tehtävään täysipainoisesti.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka