Haitalliset jättipalsamit saavat kyytiä Mikkelissä – Salakavalasti leviävää vieraslajia torjutaan talkoovoimin esimeriksi Peitsarissa, Rantakylässä ja Emolassa

Kerttu Hakala sukeltaa keskelle vehreää pusikkoa Mikkelin Peitsarissa. Parin minuutin kuluttua hän palaa takaisin tielle käsissään tuuhea jättipalsamikimppu.

– Näin helppoa tämä on. Ei mennyt kuin pieni hetki, että saatiin näin iso kimppu kasaan.

– Jättipalsami kasvattaa yksivuotisena lajina hyvin pienen juuren. Tämän vuoksi kasvi on helppo ja kevyt vetää maasta juurineen ylös, Hakala näyttää.

Himalajan vuoristoalueilta kotoisin oleva jättipalsami on ruohokasvi, joka lisääntyy ainoastaan siemenistä. Se peittää alleen alkuperäislajimme ja leviää kuin rutto.

Hakalan poimimat jättipalsamikasvustot päätyvät nitistettyinä Peitsarin pururadan varrella sijaitsevan keräyskehikon uumeniin. Siellä kerättyjen kasvustojen annetaan kuivua ja maatua.

– Täällä on käynyt joku taas talkoilemassa omatoimisesti. Nämä ovat ihan hiljattain kitkettyjä, hymyilee kehikon sisältöä tutkaileva Hakala.

Hakala vetää Etelä-Savossa Suomen luonnonsuojeluliiton Viekas LIFE -hanketta, joka keskittyy erilaisten vieraslajien torjuntaan ja tietoisuuden levittämiseen.

Hankkeen tiimoilta on pidetty lukuisia jättipalsamitalkoita vuodesta 2019 saakka.

Mikkelin alueella talkoita on järjestetty Peitsarin lisäksi muun muassa Otavassa, Rantakylässä ja Emolassa.

– Nyt ollaan niin hyvässä tilanteessa, että palsamit käyvät täällä Peitsarin keräyspisteen lähettyvillä vähiin. Vielä muutama kohta täytyy käydä läpi tänä kesänä.

Talkoita on järjestetty kussakin talkoopaikassa useamman kerran kesässä ja ainakin parin vuoden ajan.

– Jättipalsamin siemen ei kestä pitkään itämiskelpoisena. Jos siementuotannon saa katkaistua pariksi vuodeksi, niin ongelmasta pitäisi päästä eroon.

Nyt on paras aika kitkeä jättipalsamia.

Jättipalsamin otollisin kitkentäaika on alkukesällä, jolloin se on helppo poistaa maasta juurineen.

Kitketyn kasvin voi puristaa kasaan ja jättää sitten kuivumaan esimerkiksi kiven tai kannon päälle niin, ettei kasvi pääse juurtumaan.

Myöhemmin kesällä, siementen jo kehityttyä, kasvin siemenkota kannattaa sulkea suoraan jätesäkkeihin ja mädättää.

– Jättipalsami leviää poksauttelemalla siemeniä ympäristöön. Moni varmasti muistaa lapsuudestaan poksautelleensa palsamin siemenkotia huvin vuoksi.

Kasvi kukkii yleensä kesä-heinäkuussa, ja sen siemenet kypsyvät elokuun alussa.

Tänä kesänä jättipalsamin kukinta-aika on Hakalan mukaan myöhässä, joten kitkentäaika pysyy otollisena vielä joitakin viikkoja.

– Nyt on paras aika kitkeä jättipalsamia, koska kasvi on jo sen verran iso, että se on helppo poimia juurineen ilman kyyristelyjä.

Hakala neuvoo, että kukkivan kasvin voi vielä kitkeä ja jättää kuivumaan.

Jättipalsamitalkoita järjestään Mikkelissä pitkin kesää. Hakala kannustaa mikkeliläisiä myös soolotalkoisiin.

– Jos näet omassa pihapiirissäsi tai lenkkireitin varrella jättipalsamikasvustoa, kannattaa se ehdottomasti kitkeä pois.

Jättipalsamin tunnistaa suikeista sahalaitaisista lehdistä, pienistä juurista ja putkimaisesta ja mehevästä varresta. Koko kasvi on karvaton.

Kasvilla on tyypillisesti vaaleanpunaiset, terttumaiset kukat.

Jättipalsamin siemen ei kestä pitkään itämiskelpoisena.

– Jos kasvin irrottaminen maasta tuntuu hankalalta, se ei todennäköisesti ole jättipalsami, Hakala vinkkaa.

Jättipalsaminen kitkeminen on turvallista, sillä kasvi on myrkytön. Erityisiä suojavarusteita kitkemiseen ei tarvita.

– Minulla on talkooporukalle aina mukana hanskoja, mutta kasvin voi aivan hyvin kitkeä myös paljain käsin.

Hankkeen tavoitteena on hävittää jättipalsami kokonaan talkookohteista eli niistä paikoista, joissa palsamia on esiintynyt runsaasti.

– Samalla haluamme tuoda esille, että tehokkailla toimilla jättipalsami kyllä katoaa parissa vuodessa myös niiltä alueilta, joissa palsami on ollut ongelmana useita vuosia.

Talkoisiin voi mennä mukaan ilman erillistä ilmoittautumista.

Niistä seuraava järjestetään Peitsarin keräyspaikalla Papinpolulla 12. heinäkuuta.

– Tämä on mukavaa kesäpuuhaa, jolla on suuret vaikutukset. Tarjolla on myös juotavaa ja pientä evästä.

Viekas LIFE -hanke jatkuu syksyyn 2023 asti. Hakala toivoo, että jättipalsamien torjuntaa jatketaan kaupungissa järjestelmällisesti myös sen jälkeen.

– Olemme saaneet jo todella hyviä tuloksia. Uskon, että kitkemisinto on juurtunut mikkeliläisiin, Hakala luottaa.

Tulevat jättipalsamitalkoot: 12.7. Peitsari klo 17–19, 13.7. Emola klo 17–19, 14.7. Otavan pururata klo 17–19, 19.7. Ratinlampi klo 18–20 ja 11.8. Ratinlampi klo 18–20. Talkoopäivät löytää myös osoitteesta facebook.com/viekaslife. Lisätietoja vieraslajien tunnistamiseen ja torjuntaan osoitteessa www.vieraslajit.fi.

Jättipalsamin torjuntapaikat Mikkelissä

Emola, Emolan puisto

Emola, Ryöpynkujan silta

Emola, Lamminmäenkadun ja Pienen Likolammen väli

Laajalampi, Kaituentien pää ja metsätien laiteet

Launiala, uimaranta

Siekkilä, Pohjolankadun ja entisen koulun välisen väylä, joenvarsi ja lähimetsä

Rantakylä, Orijärven uimaranta, molemmat puolet

Rantakylä, Vajatie-Saunatie ojan varsi (tässä myös keruulaatikko)

Rantakylä, Rakentajantien ja aarimaan väli

Peitsari, Papinpolun haketuspaikan ympäristö (tässä myös keruulaatikko)

Pitkäjärvi, Rantajoentien ja Ketunniementien välinen väylä

Rokkala, Porrassalmenkadun puunläjityspaikan ympäristö

Lehmuskylä, Vaahterakadulta lähtevän puistokäytävän viereinen metsä

Otava, koulun pururata

Anttola, Sahalantien ranta

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka