Sähköverkkosaneeraus muuttaa museotien maisemaa – Porrassalmen museotien profiiliin ei saa koskea. Rantavyöhykkeelle on tulossa uusi katu ja myös kevyen liikenteen väylä

Porrassalmen museotien profiiliin ei saa koskea. Rantavyöhykkeelle on tulossa uusi katu ja myös kevyen liikenteen väylä.

Maanrakennustyöt ovat hämmentäneet Porrassalmen museotien kulkijoita.

Tienpenkalla on maanrakennuskalustoa, suoja-aitoja ja kaapelikeloja, ja puustoa on kaadettu tien suuntaisesti usean kilometrin matkalta.

Tilannetta on kummasteltu, sillä tiemiljöö muuttuu. Museotiehen ei saa kajota.

Työmaan taustalla on hanke, jossa Ese-Verkko Oy parantaa seudun sähköntoimitusvarmuutta muuttamalla ilmajohdot maakaapeleiksi. Samalla asennetaan valokuitukaapelia.

Työ on Ese-Verkolle arkista, mutta on tosin yhtiön sähköverkkopäällikkö Mikko Romon mukaan aiheuttanut ylimääräisiä valmisteluja.

– Porrassalmentien museostatuksen vuoksi luvitus piti hoitaa sekä ely-keskuksen että yksityisten maanomistajien kanssa, sanoo Romo.

Tavallisesti tällainen kaapelointi asennetaan tiealueelle tai ihan sen tuntumaan, mutta museotiellä näin ei voi tehdä.

Kaapelit sijoitetaan tiealueen ulkopuolelle yksityisen maalle. Neuvottelut käytiin usean yksityisen maanomistajan kanssa.

Paikoin joudutaan menemään tien ali suuntaporaamalla. Menettelyn hyväksyi ely-keskus.

Puuston raivaus muuttaa maisemaa, muttei poista museaalista arvoa.

Pohjois-Savon ely-keskuksen liikennevastuualueen ympäristöasiantuntija Hanna Turunen tuntee Porrassalmentien.

– Porrassalmentie on valtakunnallisesti merkittävä museotie. Tien profiiliin ei saa koskea. Tiellä saa silti tehdä esimerkiksi liikenneturvallisuutta lisääviä toimia.

– Tässä sähköverkon saneerauksessa on hyvä ratkaisu sijoittaa kaapelointi tien ulkopuolelle. Tiealueelle ei työlle olisi saatu lupaa.

– Puuston raivaus muuttaa maisemaa, mutta ei poista tien museaalista arvoa, sanoo Turunen.

Porrassalmella maakaapeleita asennetaan Annilan kartanon kohdalta alkaen etelän suuntaan nelisen kilometriä. Valmista on syksyllä.

Romon mukaan erityistä hälyä museotien töistä ei ole ollut.

Porrassalmentien varren asukas Olli Nepponen on seurannut museotien vaiheita pitkään myös kaupungin luottamushenkilön asemassa.

Nepponen sanoo, että kukaan ei ole verkkosaneerausta ja valokuitukaapelin asennusta vastaan. Hän kuitenkin kummastelee museotien miljöön ja maiseman muuttumista.

– Tällainen työ museotiellä muuttaa alueen ilmettä. Lisäksi toteutustapa teettää varmaankin ylimääräisiä kustannuksia.

Nepponen toivoo keskustelua museotien asemasta.

– Kun kerran näin paljon rakennetaan, tulisiko luopua museotien statuksesta ja muuttaa se vaikkapa maisematieksi? Kirkonvarkauden alue ja asemakaavoitus lisäävät rakentamista, joten liikennepaine kasvaa entisestään.

– Ja eikö samalla voisi tehdä kevyen liikenteen väylää, jota usein on toivottu, tuumii Nepponen.

Kevyen liikenteen väylä on itse asiassa tulossa. Mikkeli tekee Annilanrannan ja Pönttölän alueen välille uuden asemakaavan, joka tuo aikanaan jopa 20 uutta rakennuspaikkaa Annilanselän äärelle.

Toteutus edellyttää liikennejärjestelyjä. Rannan ja museotien välialueelle on suunniteltu katu, jonka yhteen tulee kevyen liikenteen väylä.

Ely-keskuksen Hanna Turunen sanoo, että kevyen liikenteen väylän rakentaminen museotien yhteyteen ”ei ole mitenkään poissuljettu”.

– Kuitenkin se edellyttäisi todella tarkkaa valmistelua ja asiantuntevaa suunnittelua. Pitäisi pohtia, onko sellainen yleensä järkevä toteuttaa.

Kaupunginarkkitehti Ilkka Tarkkanen täsmentää, että suunniteltu kevyen liikenteen väylä ei tule aivan museotien yhteyteen.

Tarkkasen mukaan suunnittelu on osin kesken. On ratkaistava muun muassa se, missä kohdin katualue kevyen liikenteen väylineen kohtaa museotien sekä se, kuinka rakennetaan katualuetta.

Porrassalmentie

Mikkelin Porrassalmentie yhdistää 62-kantatien 13/15-tiehen.

Museotie siitä tuli vuonna 1982.

Koko yhdystie on runsaat seitsemän kilometriä, josta museotietä 4,9 kilometriä.

Tie kuuluu Porrassalmen kulttuurimaiseman osana valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin.

Pirkanmaan ely-keskuksen tekemän selvityksen mukaan tien arvo on siinä, että sen linjaus on säilynyt muuttumattomana ainakin 200 vuotta.

Tien tunnetuin paikka on vuonna 1789 käydyn Porrassalmen taistelun muistomerkki.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka