Eri puolilla Mikkeliä on ihmetelty vilkasliikenteisten teiden risteyksissä sijaitsevien liikenteenjakajien sotkemista talousjätteillä.
Korokkeilta löytyvät banaanin- ja mandariininkuoret sekä kahvisuodattimien sisällöt höystettynä maito- ja piimäpurkkien antimilla ovat gourmeeta josta rotat, ketut ja varikset kiittävät.
Ne ovat kuitenkin meille ihmisille sekä esteettinen että mahdollisesti myös terveydellinen haitta.
Havaintoja on tehty useammassa paikassa, kuten Ristiinantien ja Rinnekadun risteyksessä, Ristiinantien ja Anttolantien risteyksessä sekä Anttolantien ja Kirkonvarkaudenkadun risteyksessä.
Ylivoimaisesti eniten huomioita on tullut Kaituentien ja Ristiinantien valoristeyksestä. Mikkelin Kaupunkilehtikin on saanut paljon yhteydenottoja juuri Laajalammen risteyksestä.
Sosiaalisessa mediassa ja kaupunkipuheissa on ihmetelty, kuka voi olla sellainen torspo että ensin näkee vaivan paketoidakseen biojätteensä asianmukaiseen vihreään pussiin mutta sitten nakkaa ohi ajaessaan jätteensä liikenteenjakajan päälle.
Toisenlaisiakin näkemyksiä on esitetty.
Monen mielestä asialla saattavat olla cityeläimet, kuten esimerkiksi ketut, jotka kyllä jaksavat raahata kevyehkön biojätepussin pitkänkin matkan päähän avatakseen sen sitten rauhassa ja nauttiakseen sen antimista.
Tämän teorian valossa liikenteenjakaja tuntuisi luontevalta paikalta. Siellä eläimen ei tarvitse pelätä yliajetuksi joutumista ja liikenteenjakaja on pimeään vuodenaikaan ystävällisesti myös valaistu.
Roskaaminen on lainvastaista toimintaa.
– Jos lähistöllä on asutusta, joissa esimerkiksi kompostia ei hoideta asianmukaisesti niin että se on suljettu kunnollisesti kannella, on mahdollista että eläimet pääsevät jätteisiin käsiksi.
– Kettuja kyllä liikkuu kaupungissa paljon, vahvistaa Mikkelin kaupungin ympäristötarkastaja Marita Savo.
Ympäristöpalveluihin asiasta on tullut joitakin yhteydenottoja ja ilmiö on tuttu myös kunnossapitopuolelle. Ne viittaavat siihen, että asialla on sittenkin kahdella jalalla liikkuva nisäkäs.
Kaituentien liikenteenjakajan roskaaminen on kunnossapitopäällikkö Päivi Turkin mukaan toistuvaa ja havaintoja on tullut nimenomaan sieltä.
– Ilmeisesti joku on joskus ilmoittanut poliisille tiedot mutta se ei ole johtanut toivottuun tulokseen koska roskaaminen on ajoittain viikoittaista, kertoo Turkki.
Mikkelin Kaupunkilehden tietojen mukaan havaintoja olisi tehty jopa roskaajan ajoneuvon merkistä ja väristä, mutta kaupungin puolella tällaisia tietoja ei ole.
Mikkelin poliisilaitoksella ei asiasta kuitenkaan ole menossa tutkintaa.
– Meille asiasta ei ole tehty ilmoitusta, vahvistaa rikosylikomisario Sami Asikainen.
Asikainen kehottaa ilmoittamaan asiasta suoraan poliisille, jos roskaajasta tai roskaamisesta on havaintoja.
Roskaaminen ei ole välttämättä rikoksena vakava mutta sitäkin vahingollisempi sekä viihtyvyyden että ympäristön puhtauden kannalta.
– Mikkelissä on esiintynyt myös sellaista, että metsän reunaan on viety ruokaa eläimille. Siinä on se huono puoli, että kaikki maastossa oleva ravinto hyödyttää myös rottia ja edistää niiden leviämistä, muistuttaa Savo.
Olisikin ehdottoman tärkeää, että kotikompostoijat pitäisivät astioiden kannet suljettuina etteivät eläimet pääse niihin käsiksi.
Roskaaminen on joka tapauksessa lainvastaista toimintaa.
Jätelain mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa.
Roskaamiskiellon rikkoja voi saada sadan 100 euron rikesakon.
Rikoslaissa on maininta ympäristön turmelemisesta ja roskaamisesta, joka on tietyin edellytyksin rangaistava teko. Lievemmissä tapauksissa kyseessä on ympäristörikkomus.
Roskien päästäminen ympäristöön voidaan katsoa myös tuottamukselliseksi ympäristön turmelemiseksi.