Mikkelin Lyseon pojat keskittyivät oleelliseen – Vuoden 1972 VIII A:n riemuylioppilaat ovat pitäneet tiiviisti yhtä jo 50 vuotta

Ei me niitä tyttöjä oikein osattu kaivata, kun sen ajan tapa oli että pojat ovat omassa koulussaan ja tytöt omassaan.

– Olisihan ne tytöt varmaan tuoneet omanlaistaan säväystä mutta ehkä meidän sitten tuli vähän paremmin keskityttyä pääasiaan eli opiskeluun, nauraa riemuylioppilas Markku Koulu, kun toimittaja utelee, millaista oli käydä koulua poikaporukalla.

– Ei siihen silloin edes osannut kiinnittää huomiota, lisää Seppo Tuomela.

Koulunkäynti oli 1970-luvun alussa eriytettyä. Mikkelissä tyttö- ja poikakoulut alkoivat sekoittua vasta syyslukukaudella 1972 eli juuri riemuylioppilaidemme jätettyä koulun.

– En muista, että meillä olisi ollut silloin mitään vanhojen päivääkään.

– Yhdet iltatanssiaiset taidettiin järjestää Tyttölyseon eli Tipulan tyttöjen kanssa ja ylioppilasjuhlat pidettiin jossakin ravintolassa ja siellä päästiin jo tanssimaankin, Koulu muistelee.

– Ja oli meillä tanssikurssitkin ainakin kerran, täydentää Osmo Silvonen.

Koulu, Tuomela, Silvonen ja muut VIII A-luokan oppilaskaverit saivat valkolakit Mikkelin Lyseosta prikulleen 50 vuotta sitten.

Nyt on siis ansaittu riemuylioppilaan titteli. Sitä juhlittiin kesäkuun alussa Mikkelissä, risteilemällä ensin Saimaalla Tornator-laivalla ja viettämällä hauska ilta Tertin kartanossa.

Osana juhlapäivää muistettiin Tertissä yhtä luokkakaveria aivan erityisesti.

Länsi-Savo-konsernin pitkäaikainen toimitusjohtaja ja Mikkelin Musiikkijuhlien kunniapuheenjohtaja Jukka Tikka sai lahjaksi taulun ja luokkakokousneuvoksen arvonimen juhlallisin seremonioin.

– Jukka on aina ollut näiden tapaamisten primus motor. Hän on huolehtinut porukan koolle kutsumisesta, ensin viiden ja nykyään noin kolmen vuoden välein, kehuu Koulu.

Tikkaa esittävän maalauksen on tehnyt hammaslääketieteen professori Pekka Vallittu, Mikkelin poikia hänkin.

Lyseon riemuylioppilaita oli Mikkelin retkelle ilmoittautunut 17. Luku on kunnioitettava, kun ylioppilaslakin painoi alun perin päähänsä 25 nuorta miestä.

– Yksi meistä poistui tästä maailmasta ihan vähän ennen tätä tapaamista, kertoo Koulu.

Lyseon pojat ovat pitäneet tiiviisti yhteyttä. Aikoinaan Mikkelissä syntynyt hyvä porukkahenki kantaa yhä. Monen yhteinen koulupolku alkoi jo silloisesta Keskuskansakoulusta, jossa nykyään toimivat Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Päämajamuseo.

– Mikkelin Lyseosta on todella hyvät muistot. Opettajakunta oli vaativaa, mutta reilua. Kolttosista saatiin rangaistuksia, mutta oikeudenmukaisesti. Asiat hoidettiin asiallisesti niin opettajien kuin oppilaidenkin kesken, kertoo Koulu.

Nykyisten riemuylioppilaiden pitkäaikaisena luokanvalvojana toimi Heikki Palmén ja rehtorina Pauli Vainio.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka