Lasten ruokavaliot entistä tarkempaan syyniin – Mikkelin kouluissa ja päiväkodeissa erityisruokavalion tarpeen arvioi jatkossa aina lääkäri tai ravitsemusterapeutti

Erityisruokavaliot rasittavat perheiden lisäksi päivähoitoa, kouluja sekä ruokapalveluja.

Mikkelissä aletaan soveltaa uutta mallia, jossa koulun tai päiväkodin aloittavalle lapselle myönnetään erityisruokavalio ainoastaan, mikäli allergiasta aiheutuu lapselle merkittävää haittaa.

Uudistus tarkoittaa käytännössä sitä, että ruoka-aineesta aiheutuva merkittävä haitta pitää pystyä osoittamaan jatkossa jollakin tapaa, esimerkiksi lääkärintodistuksella.

Tähän saakka kouluissa ja päiväkodeissa on joissakin tapauksissa saattanut riittää pelkkä vanhempien pyyntö.

–Lasten ruoka-aine-allergioita myös selvitetään jatkossa tarkemmin. Muun muassa siihen kiinnitetään huomioita, missä määrin lapsi allergisoivaa ruoka-ainetta sietää, taustoittaa Essoten neuvola- ja perhepalveluiden ylilääkäri Iida Humalamäki.

Uusi toimintamalli on Mikkelissä pilotti, ja se perustuu käypä hoito -suositukseen ja kansalliseen allergiaohjelmaan.

Pääperiaate on, että lapsi syö samaa ruokaa kuin muut, jos allergiaruokavaliosta ei ole terveydenhuollon lausuntoa.

– Jatkossa lääkäri tai ravitsemusterapeutti arvioi aina erityisruokavalion tarpeen, painottaa Humalamäki.

Kokeilun ensisijaisena tavoitteena on välttää turhia rajoituksia, jotta lapsi saisi ruoasta kaikki tarpeelliset ravintoaineet.

– Ruoka-aineiden tarpeeton välttäminen kapeuttaa ruokavalikoimaa ja voi vaikuttaa lapsen kehitykseen ja kokemukseen erilaisuudesta, Humalamäki huomauttaa.

Lievät allergiaoireet ovat lapsilla yleisiä, ja ne katoavat useimmiten vähitellen itsestään.

–Jos pienenä lapsena jokin ruoka-aine on aiheuttanut lieviä oireita, niin helposti jännitetään myöhemminkin, tuleeko vielä samoja oireita tai kenties pahempia.

Lievissä allergioissa kokeileminen on turvallista.

– On hyvä pitää tieto allergisoivista ruoka-aineista ajan tasalla. Lisäksi on säännöllisesti kokeiltava, millä tasolla lapsi ruoka-ainetta sietää.

Humalamäki painottaa, että sietokyky vaihtelee monesti ruoan käsittelytavan mukaan.

– Esimerkiksi maito käy monille lapsille kypsennettynä, mutta maitojuomana se aiheuttaa allergiaoireita. Näissä tapauksissa maitoa ei ole syytä poistaa kokonaan ruokavaliosta. Sama koskee muun muassa hedelmiä.

Humalamäki sanoo, että nykyinen kansallinen allergiaohjelma suositteleekin lievissä allergioissa jatkuvaa siedätystä, ei ehdotonta välttöä.

– Lievissä allergioissa kokeileminen on turvallista. Jos oireita ruoka-aineesta ei enää tule, silloin niitä ei tarvitse myöskään välttää.

Myös ruoan valmistuksessa käytettävät mausteet huolettavat joitakin allergisten lasten vanhempia.

Humalamäki kuitenkin muistuttaa, että mausteisiin liittyvät ruokarajoitteet liittyvät tavallisesti siitepölyn ristiallergioihin, joten mausteiden käytön rajoittamiselle on harvoin tarvetta.

– Ruoka-annoksessa mausteen määrä on todella pieni. Mausteet myös sisältävät niin pitkälle prosessoituja aineosia, etteivät ne ole verrattavissa alkuperäistuotteeseen.

– Esimerkiksi tuoretta ja mausteseoksen sisältämää paprikaa ei tule verrata keskenään.

Mikäli lapsi saa ruoka-aineesta vakavia allergisia oireita, jatketaan allergisoivien ruoka-aineiden välttämistä ehdottomasti. Myös näissä tapauksissa todistus laaditaan terveydenhuollossa.

Merkittävällä allergisilla oireilla tarkoitetaan esimerkiksi hengitysteiden ja limakalvojen turpoamista. Lievillä oireilla tarkoitetaan esimerkiksi iho-oireita.

Lapsen laktoosi-intoleranssista tai kasviruokavaliosta sen sijaan ei tarvitse jatkossa enää ilmoittaa koululle.

On raskasta miettiä jatkuvasti, mitä lapsi saa syödä ja mitä ei.

Kouluissa ja päiväkodeissa tarjottava ruoka valmistetaan pääosin laktoosittomaksi. Ruokajuomaksi voi valita laktoosittoman vaihtoehdon ilman erillistä lausuntoa.

Myös kasvisruokaa tarjotaan vaihtoehtoina kaikissa kouluissa.

Varhaiskasvatuksessa kasvisruokavalio puolestaan kuuluu erityisruokavalioihin, jonka toteuttamiseksi tarvitaan terveydenhuollon lausunto.

Humalamäki sanoo, että uuteen malliin siirrytään hiljalleen.

Selvitys eritysruokavalion tarpeellisuudesta tehdään ikäkausitarkastuksissa.

Tarvittaessa lasten huoltajat voivat ilmoittaa erityisruokavalion tarpeesta koulunterveydenhoitajalle tai neuvolaan syyslukukauden alussa.

Tarpeen arvioinnin apuna tulee olla kirjallinen selvitys, joka täytetään kotona ennen terveydenhuollon käyntiä.

Kirjallista selvitystä ei tarvitse tehdä, jos kyseessä on elinikäinen erityisruokavalio, kuten keliakia.

Uudistuksella tähdätään Humalamäen mukaan myös siihen, että terveydenhuollon ja ruokapalveluiden rajalliset resurssit kohdentuisivat allergian vakavampiin muotoihin.

Tavoitteena on lisäksi helpottaa perheiden elämää.

– Vanhempienkin harteilta putoaa henkistä taakkaa pois, kun tieto lapsen allergioista saadaan ajan tasalle. On raskasta miettiä jatkuvasti, mitä lapsi saa syödä ja mitä ei.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka