Kaupunginjohtaja Timo Halonen sanoo, että olo on vähän kaksijakoinen.
Samat luottamusjohtajat, jotka juuri päättivät, että Mikkeli vaihtaa kaupunginjohtajaa ja Halonen saa mennä, odottavat nyt, että Halonen virkansa loppumetreillä vie loppuun isot keskeneräiset asiat.
– Onhan tämä vähän hölmö tilanne: epäluottamusta on, mutta ei ihan vielä.
Halonen on tehnyt kuitenkin ainakin itselleen tilanteen selväksi.
– En mitenkään toivo, että Mikkelille kävisi huonosti. Sen ajan, kun palkkaa maksetaan, työt tehdään niin hyvin kuin kyetään. Katsotaan sitten jatkoa.
Mikkeliä vuodesta 2015 johtanut Halonen on saanut lähtöpassit. Muodollisesti hän on irtisanoutunut itse.
Halonen jättää kaupunginjohtajan tehtävät, kun uusi henkilö on valittu tai viimeistään kuluvan vuoden lopussa. Ensi vuosi menisi vielä erityistehtävissä.
Halonen haki Kainuun hyvinvointialueen johtajan paikkaa, mutta valinta ei edennyt.
– Muualle en ole hakenut, vielä. En ole eläkeiässä, joten katsellaan muuta.
– Olen sopimuksessa sitoutunut siihen, etten puhu laajemmin asioista. Toisaalta tässä näyttää tulevan koko ajan julkisuuteen asioita, joista on sovittu, että ei puhuta, joten ei minunkaan tarvitse olla hiljaa.
Halonen sanoo, että ehkä eniten kaivelee se, että hänen luottamustaan ei todellisuudessa mitattu.
– Jo varhaisessa vaiheessa varsin pieni porukka tuli sellaiseen tulokseen, että kaupunginjohtaja vaihdetaan. Se on käynyt selväksi.
Miten voi motivoitua, jos koko ajan tulee turpaan?
– Laajaa poliittista keskustelua ei käyty, eikä testattu luottamusta. Myöhempi keskustelu osoitti, että ei olekaan enemmistöä.
– Jos olisi esitetty epäluottamus ja tai asetettu tilapäinen valiokunta, olisi ollut mahdollisuus antaa vastine.
Välineenä käytettiin kaupunginjohtajan työn arviointia. Halonen ei kommentoi läheskään kaikkia luottamusjohdon kanssa käytyjä keskusteluja. Lopputulos näkyi vain siinä, että Halonen perääntyi.
– Järkevämpi väistää ja väistyy.
Kaupunginhallitus arvioi virkajohtajan työtä vuosittain. Sen jälkeen arvion kokoaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja, nyt siis Pirjo Siiskonen (kesk.).
Vuosi sitten kaupunginhallitukselle kaupunginjohtajan työ riitti.
– Tein sen, mitä odotettiin, mutta uusi luottamusjohto arvioi asiaa omilla kriteereillään, sanoo Halonen.
Käytäväpuheiden mukaan Siiskonen säikähti arvioinnin kriittisiä osioita ja kiiruhti nimenomaan näitä kriittisiä kannanottoja esittäneiden luokse.
Arvostelu oli kovinta kokoomuksessa ja SDP:n ryhmäjohdossa sekä perussuomalaisissa.
Kun Halosen lähtölaskenta alkoi käydä ilmeiseksi, hän esitti, että uusi hallitus laatii tavoitteet ja katsotaan tilanne vuoden kuluttua uudelleen.
Aluksi Halosen esitys kelpasi, mutta luottamusjohto tuli eri kannalle keskustelujen jälkeen.
Halonen myöntää, että kaupungilla on ollut isoja talouskriisejä päällä, jätevesipuhdistamon kustannuksista lukio-opetuksen valtionosuuskiistoihin.
Kun on ollut pitkä ura, viedään arvo pois kaikelta, mitä on tähän asti tehnyt.
Hän kuitenkin sanoo ihmettelevänsä, että Mikkelissä syyllistetään ne, jotka yrittävät saada ratkaisuja asioihin.
– Ryhmien väliset valtasuhteet eivät tue poliittisen johtajuuden kasvattamista.
– Kun omaa työtä katsoo niin ehkä odotukset ovat muuttuneet. Edellinen kaupunginhallitus hyväksyi toimintalinjat. Ne, jotka eivät olleet asettaneet tavoitteita, kenties odottivat jotain muuta.
– Minä jäin siihen väliin. Aiemmin tein virheen, kun menin sovittelemaan asiakysymyksissä ryhmien välejä. Siitä syntyi syytös myötäilystä. Puhuin asiat selviksi ja luulin, että se oli sillä selvä, mutta ei ollutkaan.
Mikkeli on vuosien saatossa velkaantunut merkittävästi, eikä puskureita ole.
Sote-menot ovat kasvaneet viidessä vuodessa 57 miljoonalla eurolla. Neljän sopeutusohjelman vaikutus on yli 30 miljoonaa, mutta se ei vielä riitä.
Halosen mukaan poliittiset päättäjät eivät ole kyenneet päätöksiin.
– Keskustelua on, muttei yhteistä tahtoa. Kaupunki tarvitsisi isoja säästöjä, mutta onko valmiutta jonkin ison yksikön alasajoon tai jonkin lopettamiseen kokonaan?
Viimeisin säästökeskustelu, uimarantojen lakkautus, oli tuomittu epäonnistumaan.
– Sen esitystapa nyt oli väärä. Samaan aikaan uutisoitiin, että Essoten tulos jää miinukselle kymmenen miljoonaa, josta Mikkelin osuus on kuusi miljoonaa euroa. Tästä ei puhuttu mitään, ja poliitikot kiivailevat 50 000 euron leikkauksista.
Halonen puhuu talouden isosta kuvasta, elinvoimasta, uusista työpaikoista ja muutoksen hallinnasta.
Mikkeliä kuitenkin rasittaa työvoimapula ja väestön ikääntyminen.
Näyttää tulevan koko ajan julkisuuteen asioita, joista on sovittu, että ei puhuta.
– Kaupunki pärjäsi väestötilastossa niin kauan kuin ympäröivä maakunta lähetti sille muuttajia. Nyt Mikkeli on ikääntymisessä 10-15 vuotta muuta maata edellä.
– Ikääntyminen ja työvoimapula ratkaistaan vain työperäisellä maahanmuutolla.
Viime aikojen isoista draamoista Halonen ei vielä puhu, esimerkiksi energiayhtiöiden omistusratkaisuista. Vakautuspaketissa on useita selvitettäviä asiakokonaisuuksia.
– Hyviä hankkeita on, mutta ne on saatava muuttumaan yritystoiminnaksi ja työpaikoiksi. Yliopistokeskukselta ja ammattikorkeakoululta odotetaan paljon, myös yhteistyötä.
Paineiden keskellä Halonen perää positiivisuutta. Malli löytyy urheilumaailmasta.
– Katsokaa Jukureita. Kun Olli Jokinen aloitti, hän sanoi, että joukkue hyödyntää positiivisia asioita. Tuumin, että hyvä ajatus, mutta toimiikohan. Nähtiin, että toimihan se.
– Positiivisuus kantaa. Virheet korjataan, mutta miten voi motivoitua, jos koko ajan tulee turpaan.
Halonen sanoo, että ero virasta ”oli tietty pettymys”.
– Olen ollut 26,5 vuotta kaupunginjohtaja. En ole laiska, en juoppo enkä hullu. Kun on ollut pitkä ura, viedään arvo pois kaikelta, mitä on tähän asti tehnyt.
– Se on oikeastaan se pettymys.