Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö lisää varainhankintaa – yhteistyökumppaneiksi tai lahjoittajiksi toivotaan sekä yrityksiä, yhteisöjä että yksityishenkilöitä.

Keväällä 2021 Mikkelissä toimintansa aloittaneen Sodan ja rauhan keskus Muistin ensimmäinen vuosi on ollut menestyksekäs.

Tiedekeskus on saanut paljon kiitosta sekä alan sisältä että vierailijoilta. Kävijämäärätkin ylittivät odotukset, vaikka koronapandemiasta johtuvat rajoitukset ja ovatkin leimanneet koko mennyttä vuotta.

Paljon kertoo sekin, että Muisti on myös ehdolla vuoden museoksi. Mikkelissä odotellaan suurin toivein toukokuun 20. päivää, jolloin Suomen museoliitto ja Kansainvälisen museoneuvoston Suomen komitea julkistavat päätöksensä asiasta.

– Sen verran uskaltaa nyt kehaista, että Muistin toteutus on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi.

– Siitä kertovat jo kierrokselta tulevien ilmeetkin. Näkee, että ihmiset on pistetty ajattelemaan, sanoo Muistin tukisäätiön asiamies ja keskuksen sisältöjohtaja Pia Puntanen.

Toisena toimintavuonna on laitettu alulle myös kampanja Muistin tukisäätiön varainhankinnan tehostamiseksi.

– Tai oikeastaan on jatkettu sitä, minkä korona käytännössä keskeytti lähes kahdeksi vuodeksi, täsmentää Puntanen.

Varainhankintakampanjan tarkoituksena on kasvattaa Muistin tukisäätiön rahoituspohjaa eli saada säätiölle uusia yhteistyökumppaneita ja lahjoittajia.

– Säätiön pääoma on vielä suhteellisen pieni. Tarvitsemme vahvistusta pääomaan, jolla Muistin toimintaa pystytään kehittämään pitkäjänteisesti. Tästä huolehtiminen on lähivuosina keskeisessä roolissa, kun Muistia rakennetaan edelleen, tiivistää Puntanen.

Muistin seinien sisällä päätettiin Suomen kohtalosta sotavuosina.

Muistin tukisäätiö perustettiin vuonna 2018, samalla kun Muistin operatiivisesta toiminnasta vastaava yleishyödyllinen osakeyhtiö Muisti Oy.

– Säätiön tarkoituksena on ylläpitää Muistin toimintaa ja sen toteuttamiseksi hankkia rahoitusta valtakunnallisesti, ei pelkästään Mikkelin alueelta.

– Yleishyödyllisen säätiön kautta on helpompaa hakea rahoitusta ja luoda verkostoja, kun taas osakeyhtiö pystyy notkeammin huolehtimaan Muistin operatiivisen toiminnan pyörittämisestä, kertoo Puntanen.

Muistin toiminnasta vastaa konserni, jonka emoyhtiö on Muistin tukisäätiö. Säätiö omistaa Muisti Oy:stä 80 prosenttia, loput omistaa Mikkelin kaupunki.

Säätiö Muistin taustavoimana mahdollistaa myös erilaiset varainhankintatavat. Säätiö voi kerätä rahaa yksityisiltä, yrityksiltä ja yhteisöiltä ja vastaanottaa esimerkiksi testamenttilahjoituksia.

Yritykset voivat myös saada verohyötyä lahjoittamalla osan liikevoitosta maksettavasta verosta säätiölle, jos säätiö on hyväksytty verovapaita lahjoituksia vastaanottamaan kelpuutettujen listalle. Muistin tukisäätiön kohdalla asia on näin.

– Olemme jo saaneet jonkin verran lahjoituksia ja lisääkin on tulossa. tämän vuoden alkupuolella Mannerheimin Lastensuojeluliiton Mikkelin maalaiskunnan yhdistys ja Etelä-Savon Energia ovat tukeneet säätiötä huomattavilla kertalahjoituksilla, Puntanen kiittelee.

Sisältöjohtaja muistuttaa, että rivikansalainenkin voi osallistua.

– Parasta tukea on kun käy Muistissa ja tuo sinne vieraitakin. ja minuun voi olla yhteydessä, jos on kiinnostusta esimerkiksi lahjoitukseen.

Puntanen muistuttaa, että Sodan ja rauhan keskus Muisti on merkittävä tekijä Mikkelin seudun elinvoiman ylläpitäjänä.

– Elinvoima on myös henkistä. Siihen liittyy paikallinen historia ja sen erityispiirteet. Mikkelillä on merkittävä rooli Suomen sotien aikaisessa historiassa. Täällä, käytännössä Muistin seinien sisällä, päätettiin valtakunnan kohtalosta noina vuosina.

– Haluankin tässä kutsua sekä kansalaisia ja yhteisöjä tukemaan instituutiota, joka kertoo paikallisesta ja kansallisesta kulttuuriperinnöstä ja vaalii sitä, Puntanen sanoo.

Sisältöjohtaja muistuttaa, että historiallisella keskuksella on merkittävä rooli myös nykypäivän ymmärtämisessä.

– Ukrainan sota on nostanut esimerkiksi propaganda- ja sensuurikysymykset uudelleen keskusteluun. Muistin aineistoista näkee, miten nämä asiat historiassa toistuvat, hän sanoo.

Muistin tukisäätiölle ohjautuvat varat käytetään tiedekeskuksen pitkän tähtäimen kehittämiseen.

– Tiedekeskuksen erilaisiin kohteisiin ja projekteihin voidaan toki saada apurahoja ja valtion rahoitusta. Tukisäätiön vastuulla on kuitenkin pitää huolta siitä, että pitkäjänteinen toiminta on turvattu.

– Muistin tapaisen tiedekeskuksen luonteeseen kuuluu, että sen aineistoja ja näyttelyitä on kyettävä uudistamaan ja päivittämään jatkuvasti. Tällainen toiminta nielee varoja, Puntanen sanoo.

Muistin tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja on Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen. Varapuheenjohtaja on toimitusjohtaja Ari Lahti Helsingistä.

Muut hallituksen jäsenet ovat Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja Ari Miettinen, Keskon Itä-Suomen aluejohtaja Jari Kuosmanen, Mikkelin tuomiokapitulin lakimiesasessori Jyri Klemola, Maavoimien esikuntapäällikkö Kim Mattsson, Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirjo Siiskonen, Muistin tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Ville Kivimäki ja kenraalimajuri (evp) Markku Myllykangas.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka