Metsänomistusta ei tarvitse aloittaa pystymetsästä – hoitoon saa asiantuntija-apua metsänhoitoyhdistyksestä

Suomessa on paljon metsänomistajia, joille metsäomaisuus tulee enemmän tai vähemmän suunnittelematta. Joillekin jopa yllätyksenä, kuten perintönä.

Tällöin voi syntyä positiivinen ongelma. Käsissä on merkittävä omaisuus, jonka haltija ei tiedä, miten sen kanssa pitäisi toimia. Omistaja kun ei välttämättä ole koskaan edes metsäpalstallaan käynyt.

Metsänhoitoyhdistykset auttavat, jos itseltä puuttuu tietotaitoa omaisuutensa hoitamiseen.

– Kannattaa ottaa yhteys lähimpään metsänhoitoyhdistykseen. Sieltä saa tietoa metsän omistamisesta ja oman metsäasiantuntijan yhteystiedot, luettelee metsäasiantuntija Taina Kekkonen Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savosta.

Kekkosen mukaan yhä useampi tarvitsee ulkopuolista apua.

– Siihen voi vaikuttaa ajankäyttö, työelämä ja se, että itse asuu aivan toisaalla. Moni joutuu alun jälkeen toteamaan, etteivät omat voimat ja osaaminen riitä.

– Jo muutaman tuhannen taimen istuttaminen on melkoinen urakka, Kekkonen taustoittaa.

Seuraavaksi kannattaa käydä katsomassa omaa metsää. Metsäkäynnille saa metsänhoitoyhdistyksestä mukaan asiantuntijan.

– Maastossa näkee konkreettisesti, millaista metsä on ja missä kunnossa se on. Paikan päällä voi jo keskustella toimenpiteistä, Kekkonen sanoo.

Metsäkäynnin voi myös jättää asiantuntijan tehtäväksi. Käynnin tuloksena syntyy esitys esimerkiksi siitä, mitä hakkuu- ja hoitotöitä metsäpalstalla pitäisi tehdä.

– Suunnitelmat ja sopimukset hakkuista ja hoitotöistä tehdään kuitenkin aina metsänomistajan päättämällä tavalla, korostaa Kekkonen.

Metsänomistaja voi päättää myös, että metsä jää luonnontilaiseksi.

– Tällaisessa tapauksessa maapohja jää omistajalle ja se rauhoitetaan esimerkiksi vapaaehtoisen Metso-suojeluohjelman tuella.

Metsä tuottaa omistajalleen myös tuloa. Perehtymättömän voi kuitenkin olla vaikea hahmottaa, miten puukauppoihin pitäisi ryhtyä.

Metsänhoitoyhdistyksestä saa apua myös tässä. Puukauppa lähtee liikkeelle yhdistyksestä saatavalla puunmyyntisuunnitelmalla. Se sisältää markkinahinta-arvion leimikosta.

– Suosittelemme puukaupan toimeksiantopalvelua. Siinä leimikko kilpailutetaan kaikkien puunostajien kesken ja metsäasiantuntija suorittaa tarjousten vertailun käyttäen toteutuneiden hakkuiden katkonta-aineistoa. Se ennustaa katkontaa eri ostajien välillä.

– Palvelu on avaimet käteen -palvelu. Siinä omistaja valtuuttaa metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijan hoitamaan koko kauppaprosessin puolestaan.

– Se sisältää myös maastossa tapahtuvan korjuun valvonnan ja mittausasiakirjojen tarkistamisen. Lisäksi metsänomistaja saa puukaupan toteutumasta yhteenvedon, Kekkonen sanoo.

Kekkonen painottaa, että metsänhoitoyhdistyksessä puunmyyntisuunnitelmat laaditaan metsän hyvinvointi edellä.

– Metsäkäynnillä otan huomioon myös harvennukset, taimikonhoidon sekä sen, että puukaupasta saatavaa tuloa palaisi myös metsään.

Kekkonen muistuttaa, että metsä on omaisuutta.

– Omaisuus kannattaa pistää tuottamaan. Harva makuuttaa säästöjään käyttötilillä, mutta moni jättää metsänsä hoitamatta.

– Metsäneuvonta on tavallaan sijoitusneuvontaa ja salkunhoitoa, hän jatkaa.

Aina ei kuitenkaan tarvitse kiirehtiä.

– Asiat eivät ole välttämättä viikoista tai kuukausista kiinni. Oleellista on tehdä metsätaloussuunnitelma, jossa metsävarat on kartoitettu maastotyönä kuviokohtaisesti.

– Se kertoo, mitkä ovat metsän mahdollisuudet ja antaa tukea päätöksille sekä konkretisoi lukuina metsän kasvun saatavilla olevaa avointa metsävaratietoa paremmin, Kekkonen tiivistää.

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savolla on 19 palvelutoimistoa maakunnassa. Lisäksi metsänomistajille on sähköinen verkko- ja asiointipalvelu OmaMetsä. Sitä käyttää valtakunnallisesti 25 000 metsänomistajaa www.mhy.fi/kampanja/omametsa-uusi-verkkopalvelu-metsanomistajille

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka