Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Jarmo Lautamäen eläintarinat kootaan yksiin kansiin – Vesa Kontiainen kokoaa hämmästyttävistä pelastusoperaatioista kirjan

Moni meistä kutsuu itseään eläinrakkaaksi.

Moni meistä ei kuitenkaan ole niin eläinrakas, että ajaa 692 kilometriä pelastaakseen orvoksi jääneen saukon.

Mikkeliläinen Jarmo Lautamäki teki niin. Ajoi Mikkelistä Siilinjärvelle ja takaisin, koska nuori saukko ei osannut vielä metsästää itselleen ruokaa. Apuahan sille piti saada.

Saukko päätyi jatkohoitoon Orimattilaan ja voi hyvin.

Saukon pelastusoperaatio ja monia muita jännittäviä, lämmittäviä, hauskoja ja joskus surullisiakin eläintarinoita sisältyy ensi vuoden tammikuussa ilmestyvään kirjaan Elämäni eläimet-Jampan villieläinhoitola.

Minerva Kustannuksen julkaiseman kirjan tekee yhteistyössä ”Jamppa” Lautamäen kanssa monista rock-tietokirjoista tunnettu juvalainen Vesa Kontiainen.

– Nähtiin Jampan kanssa torilla vuonna 2019. Ehdotin että mitä jos tehtäisiin kirja ja Jamppa sanoi että mikä ettei.

– Halusin tehdä vaihteeksi jotakin muuta kuin musiikkikirjan ja nämä Jampan tarinat ovat hienoja, erilaisia juttuja, Kontiainen taustoittaa.

Mikkelin Kaupunkilehden lukijat ovat saaneet jo jonkin aikaa nauttia Lautamäen eläinpelastustarinoista ja ne ovat olleet erittäin suosittuja myös Facebookissa, jossa Elämäni eläimet ry:llä on omat sivut.

– Kirjassa on näitä tarinoita, mutta täydennettyinä ja syvennettyinä. Ja on siellä paljon sellaistakin, jota ei aikaisemmin ole nähty, lupaavat tekijät.

Kanahaukkaa ei kannata käsitellä paljain käsin.

Lautamäki on tehnyt vapaaehtoistyötä eläinten hyväksi täysipäiväisesti jo yli 15 vuotta. Lautamäen omakotitalo Lähemäellä on toiminut hädänalaisten eläinten turvasatamana ja Eläinpelastus-pakettiauto niellyt kymmeniätuhansia kilometrejä noutaessaan milloin mitäkin pinteeseen joutunutta eläinystävää.

– Puheluja tulee Rovaniemeä myöten, eläinten pelastusringin kautta. Ne yleensä alkavat että ”sinä kun hoidat näitä niin...” Ringin avulla etsitään mahdollisimman läheltä apua, kertoo Lautamäki, jonka oma toimintasäde ulottuu pääsääntöisesti Itä-Suomen alueelle.

Vuorokauden ympäri toimivan päivystyksen Lautamäki aloitti vuonna 2008. Elämäni eläimet -yhdistyksen hän perusti vuonna 2017.

Mutta miksi aikuinen mies käyttää lähes kaiken aikansa eläinten auttamiseen?

– Tämä on minulle elämäntapavalinta. Haluan auttaa eläimiä, hän perustelee aukottomasti.

Lautamäki ei saa palkkaa työstään. Eläimeni eläimet -yhdistys pyörii lahjoitusvaroilla ja oman elantonsa mies hankkii tekemällä it-alan töitä kotoa käsin. Se mahdollistaa satsaukset eläinten pelastamiseen.

– Minähän en käytännöllisesti katsoen nuku kesäkaudella lainkaan, hän naurahtaa.

Kotona Lautamäellä on kellarissa tilat pieneläimille ja pihalla ulkotarha linnuille. Haaveissa on iso maatalo, jossa olisi tilaa eikä toiminnasta aiheutuisi häiriötä.

Kontiaisen kirjaan mahtuu paljon tarinoita Mikkelin seudulta ja kauempaakin. Ne on kuvitettu Lautamäen vaimon Sumpin valokuvin.

– On ollut todella mielenkiintoista koota niitä. Eläimet ovat hyvin viisaita, niiden älykkyyttä ei kannata aliarvioida, miehet vakuuttavat.

– Uskon, että tästä tulee mukava kirja ja että ihmiset tykkäävät lukea näitä tarinoita eläimistä. Ja vähän ihmisistäkin, koska onhan tämä myös Jarmo Lautamäen minihistoria, sanoo Kontiainen.

– Sen verran piti rokkiakin saada mukaan että onhan tämä mies ollut Nightwishin bussikuskina ja webmasterinakin, kirjoittaja paljastaa.

Rock on edelleen läsnä Lautamäen elämässä. Basistina häntä kuullaan bändien Poe´s Army ja Boforic riveissä.

Kirjassa on kaikenlaisia tarinoita.

Myös niitä, jotka eivät pääty onnellisesti.

– Kaikkia eläimiä ei valitettavasti pysty auttamaan, Lautamäki sanoo.

Merkittävässä osassa käy kuitenkin niin, että eläin pääsee ensiavun tai vähän isompienkin operaatioiden jälkeen jatkamaan villiä elämäänsä.

Oppiakin on eläinten pelastajalle kertynyt.

– Kirjassa on kertomus Juvalta, jossa olin pelastamassa kanahaukkaa. Tarinasta käy hyvin selväksi se, ettei kanahaukkaa kannata lähteä käsittelemään paljain käsin ja pelkässä t-paidassa. Se oli veristä hommaa, Lautamäki nauraa.