Putsari putsaa myös Saimaata – uudella tekniikalla järveen menee parempaa vettä kuin siellä ennestään oleva

Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon tarkoitus on puhdistaa mikkeliläisten jätevedet niin, etteivät ne pilaa kaupungin lähivesistöjä.

Tähänastisten kokemusten mukaan se tekee vielä enemmän. Metsä-Sairilasta Pappilanselälle purettava vesi on niin puhdasta, että se kohentaa veden laatua.

Niinpä odotukset ovat suuret sen suhteen, että Mikkelin alapuolisen vesistön tila paranee tuntuvastikin, aluksi Pappilanselällä, mutta ajan oloon kauempanakin.

Mikkelin alapuoliset vedet eivät kaupungin lähellä ole ihan priimakunnossa.

– Niin sanottu Lähi-Saimaa Mikkelin lähellä on luokiteltu kunnoltaan tyydyttäväksi. Veden kuntoa heikentää erityisesti viherlevien määrä eli rehevöityminen, taustoittaa Mikkelin Vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki.

Lähivesien kuntoluokitus pitäisi saada nousemaan hyväksi. Turkki uskoo, että uuden putsarin edistynyt puhdistusteknologia voi olla tässä merkittävänä apuna.

Todisteeksi on jo esittää käyriä ja lukemia.

– Tämän vuoden maaliskuussa yhdestä testipisteestä Lamposaarenselältä otetuissa näytteissä sekä mikrobien että fosforin pitoisuudet olivat laskeneet, typen jopa kolmanneksella, Turkki sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että järveen menee nyt puhtaampaa vettä kuin se, mikä siellä luonnostaan on.

–  On mielenkiintoista nähdä, näkyykö purkuputken kohdalla jo ensi kesänä kirkkaamman veden alue, pohtii kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä.

Uuden jätevedenpuhdistamon suunnittelussa on lähdetty siitä, että koska jätevedenpuhdistamo on merkittävin pistekuormittaja, on jätevedenpuhdistuksen prosessit säädettävä sellaisiksi, että niiden avulla lähivesien laatua pystytään parantamaan, Turkki sanoo.

Kenkäveronniemen vanhalla puhdistamolla ei samoihin tehoihin olisi päästy.

– Sillä pystyttiin tekemään vain se, mihin sen tekniikka antoi mahdollisuuden, Turkki sanoo.

Asiaa voi havainnollistaa kolmella luvulla.

Jos Mikkelin jätevesiä ei puhdistettaisi ollenkaan, vesistöön kulkeutuisi kiintoaineita sen verran, mitä noin 47 000 ihmistä tuottaa eli lähinnä vessanpytyistään vetää.

Vanha Kenkäveronniemen puhdistamo kykeni vähentämään kuormitusta niin, että se vastasi enää 2 100 kaupunkilaisen suoltamaa kiintoainetta.

Uusi putsari Metsä-Sairilassa puhdistaa jätevedet niin hyvin, että vesistöön päätyy enää 88 ihmisen tuottama kiintoainemäärä.

– Kiintoaine on merkittävin nimenomaan veden kirkkauteen vaikuttava tekijä, lisää Turkki.

Metsä-Sairilassa käytetään kalvosuodatustekniikkaa, joka puhdistaa vettä tasalaatuisemmin ja tehokkaammin kuin perinteiset menetelmät.

Vesilaitos tarkkailee itse Mikkelin lähivesien kuntoa. Työ tehdään yhteistyössä Etelä-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa ja tarkkailuvelvoite sisältyy jätevedenpuhdistamon ympäristölupaan.

– Näytteitä otetaan 14 pisteestä lähivesiltä säännöllisesti, neljä kertaa vuodessa, Turkki kertoo.

Hän arvioi, että purkualueella Pappilanselällä veden laatu voisi parantua hyväksi jo vuoden aikana.

– Purkuputki sijaitsee Etelä-Savon Energian voimalaitoksen kohdalla. Paranemisvaikutus alkaa siitä ja kantautuu ajan mukaan alemmas, Annilanselälle mutta myös toiseen suuntaan Launialanselälle.

Vanhat mikkeliläiset muistavat, että Satamalahti oli ennen Kenkäveronniemen puhdistamon valmistumista 1960-luvun alussa samea jäteallas, jossa ajelehti ihmisulosteita.

– Uskomatonta miettiä, että joskus on toimittu noin. Kaikki on mennyt järveen. Siihen nähden nyt ollaan todella toisenlaisessa ajassa. Ympäristö on toipunut siitäkin, mutta se on vaatinut ihmisten aktiivisia toimia.

– Tässä mielessä Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo on merkittävä askel vesiensuojelussa, Riihelä sanoo.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka