Kanteleen ääni herkistää – Mikkeliläiset kanteleensoittajat haluavat nostaa kansallissoittimen takaisin parrasvaloihin

Miten voi olla mahdollista, että jotkut meistä eivät ole koskaan kuulleet kanteleen ääntä? Kantele on kuitenkin Suomen kansallissoitin, ihmettelee Mikkelin musiikkiopiston kanteleensoiton opettaja Veera Luomi.

Huolta kanteleen tunnettavuudesta nykypäivänä kantaa myös Pertti Lehikoinen.

Hän soittaa Mikkelin viimeisessä aktiivisesti esiintyvässä kanteleryhmässä. Se on nimeltään Kanteleinen.

– Oikeastaan ryhmäämme voi kutsua duoksi, sillä meitä on enää vain kaksi – minä ja Seija Häyrynen, Lehikoinen sanoo.

Lehikoisen ja Luomen viesti on, että uusia esiintyviä kanteleensoittajia tarvitaan Mikkeliin kipeästi ja nopeasti.

– Kantele tarvitsee nyt julkisuutta koko maakunnassa. Muuten on vaarana käydä niin, että meidän kansallissoittimemme painuu unohduksiin, Lehikoinen sanoo.

Kantele on monipuolinen soitin.

Luomi ja Lehikoinen ovat käärineet hihansa.

He haluavat nostaa kanteleen parrasvaloihin.

– Kantele on hyvin monipuolinen soitin. Se taipuu kansanmusiikin ja klassisen musiikin lisäksi vaikkapa rock- tai pop-musiikkiin, muistuttaa Luomi.

Hän lisää, että monipuolisuutensa vuoksi kantele sopiikin instrumentiksi käytännössä kenelle tahansa.

– Koti- ja konserttikanteleiden lisäksi olemassa on esimerkiksi sähkökanteleita. Niistä saa lähtemään todella upeaa ääntä.

– Hyvä esimerkki on täällä Mikkelissäkin esiintynyt popkanteletar Ida Elina. Hän on näyttänyt, että kantele sopii myös nykyaikaiseen musiikkiin, lisää Lehikoinen.

Myös Lehikoinen ja Luomi pyrkivät lisäämään kanteleen näkyvyyttä konserttien avulla.

Heidän ensimmäinen yhdessä suunnittelemansa konsertti järjestetään 25. toukokuuta musiikkiopistolla.

Lavalle nousevat musiikkiopiston kanteleensoiton opiskelijat sekä tietenkin Kanteleinen.

Konsertissa kuullaan monipuolisesti kantelemusiikkia aina kansanmusiikista viihdemusiikkiin.

– Konsertit ja tapahtumat ovat hyvä keino lisätä näkyvyyttä. Olisi hienoa, jos tapahtuma-alan toimijat ottaisivat rohkeasti kanteleensoittajia mukaan erilaisiin produktioihin, Luomi vinkkaa.

Luomi puhuu aiheesta paljon ja mielellään.

Hän ei suoranaisesti syntynyt kanteleensoittajaksi, mutta eipä kaukaa liipannut.

Ensimmäisen kerran hän sai kanteleen käsiinsä kahdeksanvuotiaana koulun musiikkitunnilla.

– Joku kanteleen soinnissa ja äänessä oli sellainen, mikä meni heti ihon alle, Luomi muistelee.

Hän aloitti kanteleensoiton opinnot Kajaanin musiikkiopistolla vielä samana vuonna.

– Ensin soitin viisikielistä kanteletta, sitten kymmenkielistä ja lopulta konserttikanteletta.

Musiikkipedagogiksi viime vuonna valmistunut Luomi on työskennellyt Mikkelin musiikkiopiston palveluksessa syksystä 2020 asti.

– Opiskelen tällä hetkellä Jyväskylän yliopistossa musiikkikasvatusta. Asun Jyväskylässä ja käyn kahtena päivänä viikossa täällä Mikkelissä opettamassa.

Musiikkiopiston kanteleryhmässä on kuluvalla lukukaudella mukana 15 opiskelijaa.

– Se on enemmän kuin viime vuonna, mutta mukaan mahtuisi vielä hyvin.

Musiikkiopiston syyslukukauden haku on parhaillaan käynnissä.

– On tärkeää jakaa kanteleen perinnettä nuorille. Musiikkiopisto tekee sen eteen hienoa työtä, Lehikoinen sanoo.

Lehikoinen ja Seija Häyrynen ovat viime vuonna edesmenneen kanteletaiteilija Elli Sonkkasen entisiä oppilaita.

Lehikoinen kuvailee kannelta soittimeksi, joka herkistää ihmisen ja pysäyttää kuuntelemaan. Kanteleen ääni niin sanotusti koskettaa tunteita.

– Kantele on upea ja ainutlaatuinen soitin. Se on soitin, jolla saa yleisön herkistymään hetkessä.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka