Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikkelin Kampparit elää vahvaa aikaa – viisikymppisellä jääpallon erikoisseuralla on hyvä maine

Jääpalloseura Kampparit tuntee Mikkelissä jokainen.

Seuran alkuvaiheet olivat aikoinaan kiinnostavat.

Elettiin 1970-luvun puolivälin tienoita. Palloilussa Mikkelin Palloilijat oli keulakuva.

Mikkeli oli jalkapallon ja jääpallon kaupunki. Jääkiekko oli vasta tuloillaan.

MP menestyi jääpallossa, mutta seura päätti vuonna 1977 kuitenkin luopua jääpallosta ja keskittyä jalkapalloon.

– Meitä oli siinä MP:n puheenjohtaja Jorma Pekonen, Martti Räsänen, ja minä ja muutama muu, kun keksittiin, että jääpalloon ei kannata perustaa uutta seuraa, sillä Kampparit oli jo olemassa, muistelee MP:n jääpallojaoston silloinen puheenjohtaja Heikki Parkkinen.

Hänski on mikkeliläisen jääpalloilun ydin.

Viisi vuotta aiemmin muutaman miehen porukka, muun muassa Olli Jorva, Reima Korhonen, Raimo Perälä, Hannu Riipinen ja Pekka Wasama, olivat olleet perustamassa uutta jääpallon erikoisseuraa.

Seura sai nimekseen Mikkelin Kampparit.

MP:n pääsarjalisenssi siirtyi Kamppareille.

–Se oli ratkaisu, joka sai heti tukea joka suunnalta. Jääpallo nousi Mikkelissä uuteen vaiheeseen, tuumii Parkkinen.

Tänä vuonna jääpallon erikoisseura täyttää 50 vuotta. Tasavuosia juhlitaan vuoden lopulla.

– Aina joku puhuu jääpallon kuolemasta lajina. Koko maassa seurakärki on ehkä kapea, mutta ei laji Mikkelistä mihinkään kuole, sanoo seuran puheenjohtaja Eero Tikanoja.

Heikki Parkkinen, 85, on paljasjalkainen mikkeliläinen ja tuntee paikallisen jääpallon historian.

Hän on toimittanut kaksikin lajikirjaa, Likolammelta Hänskin tekojäälle (Mikkeli 2010) ja Kamppareiden 40-vuotishistoria.

– Palloilulajeissa oli Mikkelissä 1970-luvulla hyvä henki, joka heijastui koko kaupunkiin.

Harrastajajoukkueita oli useita. Kampparien mestaruussarjapaikka toteutui syksyllä 1977.

Urheilumenestys vaihteli ja oli vaikeitakin vuosia. Luonnonjäillä olot alkoivat käydä mahdottomaksi.

– Kampparit aloitti tekojääkeskustelun. Koottiin seuroja hankkeen taakse, mutta kyllä siinä jääpalloseura jäi aika yksin. Hanke venyi vuosia ja päätöksistä valitettiin.

Kamppareista lähti pahimmillaan puoli joukkueellista runkopelaajia kenttäolojen vuoksi muihin seuroihin.

Junioritoiminta pyöri koko ajan, mutta edustustason pääsarjajoukkuetta ei ollut kolmeen vuoteen.

Parkkinen pääsi kuitenkin liittämään Kamppareiden historiakirjaanleikkeen Länsi-Savon jutusta, jossa todettiin, että kenttähankkeesta jätetyt valitukset olivat kaatuneet.

Lehtileikkeen kuvassa tuuletti puheenjohtaja Tikanoja.

– Kun Mikkeliin tuli tekojää, muualle lähteneet palasivat kotiseuraan, myös Ruotsin kentille lähteneet. Esimerkiksi Kimmo Huotelinin paluu oli iso asia, sanoo Tikanoja.

Kampparit keräsi 2010-luvulla urheilullista menestystä.

Myös seuran profiili on kunnossa. Seura on arvostettu, hyvämaineinen ja velaton.

Kampparit on kasvattajaseura ja talkoohenki vahva.

Juniorityöstä kertoo se, että edustusjoukkueen nimistä kolme neljännestä on aina ollut omia pelaajia.

Mikkeliläisiä on pelannut Ruotsin pääsarjassa viitisentoista.

– Juniorityöstä ei ikinä ole ollut mitään pois, sanoo Tikanoja.

Henki on hyvä. Tikanoja sanoo, että ainahan asioita on väännettäväksi, mutta kaikki on aina puhuttu seuran sisällä selväksi.

– Hallituskin on ollut melkein sama vuodesta toiseen, ei siksi, ettei olisi tulijoita, vaan siksi, että ei ole riitoja. Entiset puheenjohtajatkin käyvät otteluja katsomassa, naureskelee Tikanoja.

Heikki Parkkinen oli viisi vuotta seuran puheenjohtaja. Tikanoja on ollut 40 vuotta seuran hallituksessa.

Molemmat luottavat lajin tulevaisuuteen.

– Laji on perinteikäs, ja sille on tilausta, mutta joillakin paikkakunnilla on hiipumista. Olot ratkaisevat paljon, pohtii Parkkinen.

– Iso tekojäähalli varmaan tarvitaan. Aloite tulisi tulla eteläisestä Suomesta, jossa on talouspohjaa. Ehkä kannattaisi katsella, miten asiat Ruotsissa on hoidettu.

Tikanojan mukaan Suomessa on puolisen tusinaa seuraa, jotka hoitavat asiansa hyvin. Perusta on juniorityössä.

Kyse on myös toimintaympäristöstä.

Tikanoja arvioi, että pitkällä tähtäimellä jääpallo elää Suomessa vain hallipaikkakunnilla.

– Pelit kyllä pelataan ulkona ja Mikkelissä nimenomaan Hänskissä. Se on mikkeliläisen jääpalloilun ydin.