Varuskuntakaupunki Mikkeli | Maavoimien esikunnassa Karkialammella ei arvailla vaan valmistaudutaan pahimpaan – "Varaudutaan sellaiseen joka toivottavasti ei koskaan toteudu"

Mikkeli on ollut päämajakaupunki kolmen sodan aikana. Sitä se on myös rauhan aikana.

Maavoimien esikunta Mikkelissä johtaa Suomen maapuolustusta, ohjaa asevelvollisten koulutusta sekä kutsuntojen järjestämistä.

Maavoimien esikunta johtaa myös lähes kaikki kansainväliset sotilaalliset kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi osallistuu.

Päätehtävä on pitää huolta Suomen uskottavasta puolustuskyvystä.

Mikkelissä Maavoimien esikuntaa johtaa esikuntapäällikkö, kenraalimajuri Kim Mattsson.

Mattsson nostaa esille erityisen ajankohtaisen tehtävän.

Maavoimien esikunnassa pääsee näyttämään osaamisensa.

– Päätehtäviimme kuuluu tiedustelun tilannekuvan ylläpitäminen. Seuraamme tilannetta Suomessa ja lähialueilla.

– On määriteltävä meihin kohdistuvan sotilaallisen uhan taso. Emme arvaile, vaan valmistaudumme pahimpaan. Valmistaudumme sellaiseen, jota ei toivottavasti tarvitse koskaan käytännössä toteuttaa, tiivistää Mattsson.

Kiristynyt kansainvälinen tilanne ei ole aiheuttanut muutoksia Maavoimien esikunnan toimintaan.

– Valmiutta ei ole nostettu. Harjoitukset ovat normaalin toimintasuunnitelman mukaisia, Mattsson sanoo.

Maavoimien esikunta työllistää Mikkelissä yli 300 henkilöä, joista noin neljäsosa on siviilejä.

Organisaatio on merkittävä työllistäjä. Esikuntalaiset jättävät seutukunnalle rahaa myös palveluja käyttämällä.

– Noin kolmasosan kotipaikka on muualla kuin Mikkelissä. Mutta lähes kaikilla on viikkoasunto Mikkelissä, kertoo Mattsson.

Esikunnan kansliapäällikkö, majuri Mika Barck kertoo, että esikuntatyö on pitkälti toimistotyötä, jota tehdään toimistoaikatauluilla.

Osa Maavoimien esikunnan toiminnoista on sijoitettu tiiviisti vartioituihin luolatiloihin. Niihin pääsevät vain ne, joilla on siihen oikeuttava turvallisuusluokitus.

– Operatiivinen toiminta keskittyy luolaan, jossa on erilaisia turvallisuusvyöhykkeitä, Barck sanoo.

Suojaustoimilla on tarkoitus.

– Suojauksen pitää riittää paitsi teknisesti, myös fyysisesti. Siksi Karkialammen varuskunta-alue tulee säilymään nykyisen laajuisena, Barck sanoo.

Mikkeli sai Maavoimien esikunnan, kun Savon Prikaati lakkautettiin vuoden 2006 lopussa. Esikunta aloitti vuoden 2008 alussa.

Mattsson oli mukana prosessissa, jossa Mikkeli valikoitui Maavoimien esikunnan sijoituspaikaksi, toimiessaan Pääesikunnan suunnitteluosastolla.

– Mikkeli piti päättäväisesti kiinni varuskuntakaupungin statuksesta ja erottui edukseen monesta muusta paikkakunnasta.

– Kokoomuksen kansanedustajana toiminut prikaatikenraali Olli Nepponen oli myös vahva taustavaikuttaja sille, että puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) esitti asian Mikkelin eduksi, Mattsson sanoo.

Maavoimien esikunnassa väki vaihtuu Puolustusvoimien rotaatioperiaatteen mukaisesti.

Mattsson pitää paikkaa erinomaisena kasvattajaorganisaationa.

– Tänne valikoituu paras aines. Täällä pääsee näyttämään osaamisensa kiinnostavissa tehtävissä. Maavoimien esikunnassa oppii manageroinnin ja voi siirtyä johtamaan ihmisiä, Mattsson sanoo.

Mikkelistä siirrytään jopa joukko-osaston tai pataljoonankomentajan tehtäviin, upseerin palvelusiästä riippuen.

Mattssonin asemapaikka on Mikkelissä. Maavoimien komentaja, vastikään tehtävän vastaanottanut kenraaliluutnantti Pasi Välimäki on liikkeellä enemmän, kiertäen tehtävänsä mukaisesti joukko-osastoissa.

Koronapandemia on sävyttänyt arkityötä myös Maavoimien esikunnassa.

– Etätöitä on tehty niin paljon kuin mahdollista. Kaikkia tehtäviämme ei kuitenkaan voi hoitaa etänä viestintäturvallisuudenkin takia, Barck sanoo.

Korona myös rajoittaa liikkumista. Esikunnan tiloihin edes maan päällä ei ole ulkopuolisilla asiaa.

Poikkeusajat ovat kuitenkin olleet myös hyödyksi.

– Olemme päässeet käytännössä toteamaan, että johtamisjärjestelmät toimivat myös poikkeusoloissa, Mattsson sanoo.

Suomen maanpuolustus nojaa reserviläisarmeijaan. Merkittävä osa Maavoimien esikunnan tehtävää on varusmiesten koulutuksesta sekä kutsunnoista huolehtiminen Maavoimien kahdeksan joukko-osaston sekä aluetoimistojen kautta.

– Meillä on välittömässä alaisuudessa noin 4 000 Maavoimien henkilöstön jäsentä, mutta myös 200 000 reserviläistä, havainnollistaa Mattsson.

– Maavoimat kouluttaa 20 000 varusmiestä vuodessa. Nyt on myös käynnissä naisten vapaaehtoisen asepalveluksen hakuaika, joka päättyy sunnuntaina 1.maaliskuuta, vinkkaa tiedotuspäällikkö Erikka Mannila.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka