Koirat ja niiden jätökset nostattavat pomminvarmasti suuria tunteita.
Moni sosiaalisen median ja tekstiviestipalstojen keskustelija on sitä mieltä, että koiranomistajille määrättävän koiraveron tuotoilla voitaisiin vähentää kakkaongelmaa, kun verorahoilla voitaisiin kustantaa tiheämpi jäteastiaverkosto.
Koiravero on nähty myös keinona rajoittaa koirien määrää.
Sellaisiakin näkemyksiä on esitetty, että koiraverosta olisi apua Mikkelin kaupungin tukalaan taloustilanteeseen.
Totuus on toinen. Koiravero ei kerryttäisi Mikkelin kassaa. Se olisi perin tehoton verotuksen muoto.
Yksikään Suomen kunta ei peri koiraveroa. Mikkelissä sen periminen lopetettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä vuonna 1992, vuosi sen jälkeen kun kunnat saivat oikeuden olla perimättä koiraveroa.
Koiraveron kannattavuus oli huono.
Aloitteen koiraveron perimisen lopettamisesta teki kokoomuksen valtuutettu Hissu Kaipainen. Kaupungin rahatoimisto tuki hänen näkemystään:
Rahatoimisto on yhtä mieltä aloitteen laatijan kanssa siitä, että veron nettotuotto ei muodostu kovin korkeaksi, kun otetaan huomioon sen kantamiseen liittyvät välittömät ja välilliset kustannukset.
Sama johtopäätös tehtiin muuallakin. Koiraverottavien kuntien määrä romahti. Vuonna 2016 veroa perittiin enää Helsingissä ja Tampereella.
Mikkelin kaupungin talousjohtaja Tiia Tamlander tutki Mikkelin Kaupunkilehden pyynnöstä Mikkelin vanhoja koiraveroasiakirjoja.
Dokumenttien mukaan vuonna 1990 koiravero tuotti kaupungille 102 540 markkaa ja seuraavana vuonna suunnilleen saman verran. Nykyrahassa tuotto oli noin 27 870 euroa.
– Koiraveron kantamisen kustannukset eivät käy aineistoista ilmi. Taloudellinen merkitys on kuitenkin ollut pieni, sillä verorekisterin ylläpitäminen, maksulappujen toimittaminen ja muu hallinnollinen työ on myös aiheuttanut kustannuksia, Tamlander tiivistää.
Myös ajantasaisen veroluettelon ylläpitäminen koirista olisi vaikeaa.
– Tällä hetkellä, kun koirille ei ole lakisääteistä rekisteriä, ei ole varmaa tietolähdettä koirien tarkalle lukumäärälle Mikkelin kaupungin alueella, sanoo Tamlander.
Lisäksi läheskään jokainen koiranomistaja ei maksanut lemmikistään veroa.
– Lähteiden mukaan oli tyypillistä, että vain alle puolet koiraverovelvollisista maksoi veron. Ylen juttu vuodelta 2017 kertoo, että Helsingissä arvioitiin olevan noin 30 000 koiraa. Koiraveroa maksettiin vain joka neljännestä koirasta, taustoittaa Tamlander.
Kennelliitto on arvioinut, että Suomessa on tällä hetkellä noin 700 000 koiraa. Niistä noin 75 prosenttia on sen omissa rekistereissä.
Vuoden 2023 alussa astuu voimaan asetus, jonka mukaan kaikki koirat on kirjattava Ruokaviraston ylläpitämään rekisteriin.
Koiraveron käyttöönottoa ehkäisee myös se, ettei Suomen lainsäädäntö tunne koirista kerättävää veroa.
Koiraverolaki poistettiin vuonna 2018, kun viimeiset koiraveroa perineet kunnat päättivät luopua sen keräämisestä.
Koiraveroa ehdittiin kerätä 140 vuotta. Ensimmäinen asetus siitä tuli voimaan vuonna 1878.
Viime vaiheessa koiravero sai olla enintään 50 euroa vuodessa.
– Todennäköisesti koiraveron periminen ei olisi tänäkään päivänä taloudellisesti kannattavaa, vaikka se lainsäädännön puolesta olisikin mahdollista, Tamlander arvioi.