Hyvästi jää, Mikkeli

Kuvataiteilija ja taidekasvattaja Kirsimaria Törönen vaihtoi maisemaa. Hän on nyt mänttäläinen.

Olen ostanut kolme asuntoa, kaikki samalla tavalla. Kävelen sisään ja tiedän saapuneeni kotiin. Paikan henki on sellainen asia, jota vastaan en tappele. Näin sanoo hiljaisia hyvästejä Mikkelille jättävä kuvataiteilija ja taidekasvattaja Kirsimaria Törönen.

Törönen vastaa kysymyksiin uudesta kotikaupungistaan Mänttä-Vilppulasta, minne hän muutti joulukuun alussa.

–Fiilis on kuin Feniks-linnulla. Teokset ovat uudessa varastossa, rakkaat kirjat hyllyssä, isoisovanhempien ja edesmenneiden sukulaisten mööpelit löytäneet paikkansa. Uusi työhuonekin toimii.

Törönen ehti pyörittää nykytaidetta esittelevää Studio Wäkewää Tenholankadulla lähes 10 vuotta. Työhön kuului myös erilaisten kuvataideryhmien ohjaaminen ja opettaminen.

Sitä ennen hän työskenteli vuokratuissa tiloissa taidekeskus GalleriArissa.

–Muutin Tenholankadulle, kun ohjelmaan tulivat myös erityistarpeisten ryhmien taidetuokiot. Yksityisemmälle tilalle tuli tarvetta. Viihdyin kyllä molemmissa työtiloissa erittäin hyvin.

Fiilis on kuin Feniks-linnulla.

Mikkelistä Törönen jää ikävöimään Minnan torikahvilan ruismuikkusen lisäksi erityisesti Studio Wäkewän vakioasiakkaita.

–Muutamat heistä osallistuivat jokaiseen Wäkewän tempaukseen. Varsinaisia kulttuurisissejä. He osoittivat, ettei kenkälaatikon kokoinen studiogalleria ole mikään mahdottomuus Mikkelissä.

Yhteydenpito mikkeliläisiin ystäviin ja kollegoihin säilyy Törösen mukaan varmasti ennallaan.

–Ne suhteet ovat lujia ja kestävät. Jokainen yhdenkin ystävän omaava on rikas. Minä olen kiitollinen kroisos sillä asteikolla.

Erityisen onnellinen Törönen sanoo olevansa siitä, että hän on saanut tehdä pitkäjänteisestä työtä eteläsavolaisten taiteilijoiden, opettajien ja ohjaamiensa ryhmien kanssa.

–Tiedän auttaneeni eri-ikäisiä taiteen pariin tavalla, josta on syntynyt heille jotain tärkeää. Ei työni sillä saralla ole ollut mitään tähtitiedettä. Läsnäolo, välittäminen ja oikeat materiaalit ovat riittäneet.

Vaikka Mikkeliin jää paljon hyvää, ei Törönen ole kokenut muuttoa vaikeaksi eikä edes haikeaksi.

–Odotan innolla tulevaa. Se on päällimmäinen tunne, hän tiivistää.

Maisemanvaihdos teki Törösen perheen elämästä monipaikkaisen. Hänen valokuvaajapuolisonsa Sami Funke asuu edelleen töiden vuoksi Mikkelin Otavassa.

–Tulemme elämään eri paikkakunnilla ainakin tulevat pari vuotta. Olemme molemmat taiteilijoita, joten työsuunnitelmat sanelevat realiteetit hyvin pitkälle. Nämä ovat sopeutumisasioita.

Uutta kotikaupunkiaan Törönen kehtaa kehua vuolaasti, ja taidekaupunkina tutuksi tullut Mänttä-Vilppula onkin aktiiviselle kulttuuripersoonalle jo ennestään tuttu.

–Olen työskennellyt Serlachius-residenssissä kahteen otteeseen vuosina 2018 ja 2021. Ja kyllähän tuo vuodesta 1993 toiminut Mäntän Kuvataideviikot on nykytaiteilijan Mekka. Joten kyllä, tuttu ja turvallinen jo pitkään.

Ruusuja saavat saa erityisesti Serlachius-säätiö, paikallinen kuvataideseura, taiteilijat, muut taidealan ammattilaiset sekä Mäntän Kuvataideviikot.

–Nämä luovat sellaisen ilmapiirin, että ammattilaisen on täällä hyvä olla ja hengittää. Tuttuun ja turvalliseen olisi voinut jäädä, mutta miksi? Se olisi nykytaiteilijalle eräänlainen halvaantuminen.

Mikkeliläisten suuhun vakiintuneesta lempinimestä ”Täti Wäkewä” Törönen ei kuitenkaan halua luopua.

–Minä aion olla Täti Wäkewä hamaan hautaan. Kiitos radiotoimittaja Mika Arolle lempinimen lanseeraamisesta.

Studion Wäkewän tulevaa toimintaa Mäntässä sanelee Törösen mukaan hänelle myönnetyn taiteilija-apurahan sallima ”muun työn määrä”.

–Se tuntimäärä täyttyy tänä vuonna kahdessa projektissa. Kuratoin Riihisaari – Savonlinnan museolla H20 – Veden henki -nimisen taidenäyttelyn ja työskentelen kesällä Mänttään avattavassa kesägalleriassa.

Millaiset ovat terveisesi mikkeliläisille?

–Rakentakaa se uusi taidemuseo ennen kuin herra Martti Airio kääntyy haudassaan. Ja pitäkää hyvää huolta toisistanne, Törönen kannustaa.

Kuka?

Kirsimaria Törönen

53-vuotias kuvataiteilija ja taidekasvattaja

Syntyisin Tampereelta

Muutti joulukuussa Mikkelistä Mänttä-Vilppulaan

Perheeseen kuuluu kaksi aikuista lasta, avopuoliso ja lapsuuden perhe

Harrastukset: opiskelu, pubivisailu, kirjallisuus, taivaanrannan tuijottelu, illanistujaiset ja uusimpana shakki

Motto: ”Taide on matka - harvoin vastaus”

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka