Mikkeli-seura on kertonut kaupungin historiasta jo kauan ennen kuin Facebook keksittiin

Mikkeli-Seuran puheenjohtajan Leena Hangasmaan päivätyökin liittyy historiaan. Hän toimii lehtorina Sodan ja rauhan keskus Muistissa. Anssi Mehtälä

Anssi Mehtälä

Sosiaalinen media on viime vuosina lisännyt huimasti kiinnostusta Mikkelin historiaan.

Facebookissa toimivat Miun vanha Mikkeli- sekä Mikkeli-historian havinaa -ryhmät kokoavat säännöllisesti tuhansia nykyisiä ja entisiä mikkeliläisiä jakamaan kuvia ja muistoja entisajan Mikkelistä.

Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa, että samaa työtä on tehnyt jo 70 vuoden ajan myös Mikkeli-seura.

Puheenjohtaja Leena Hangasmaa on ilahtunut siitä, että kiinnostus seutuhistoriaan elää voimakasta nousukautta.

Hän toivoo, että Mikkelin menneisyydestä kiinnostuneet hakeutuisivat yhä sankemmin joukoin myös Mikkeli-seuran jäseniksi ja sen toimintaan mukaan.

–Mehän olemme ikään kuin tuollainen Miun vanha Mikkeli -ryhmä, mutta rekisteröidyssä yhdistysmuodossa, tiivistää Hangasmaa.

Facebook-muistelut ovat erinomainen tapa kerätä kollektiivista muistitietoa menneistä maisemista, tapahtumista ja ihmisistä.

–Nämä ryhmät tekevät upeaa työtä. Seuraan niitä itsekin. Kuvissa on suoranaisia helmiä, Hangasmaa kehuu.

Välillä on kuitenkin tarvetta myös tutkitulle tiedolle. Sitä on tarjolla Mikkeli-seurassa.

– Seuran johtokunnassa on aina ollut kulttuuriperinnön ja -historian ammattilaisia sekä syvää harrastuneisuutta paikallishistoriaan.

– Olemme myös pyrkineet huolehtimaan siitä, että mukana on edustusta esim. kansallisarkistosta ja museotoimesta. Suur-Savon museon amanuenssi Emma Martiskainen aloittaa nyt vuodenvaihteessa johtokunnassa.

Hangasmaa haluaa korostaa, että kotiseutuyhdistykset tekevät työtään tiiviisti tässä ajassa ja paikassa.

–Kotiseutuliike saattaa sanana nostaa esiin mielikuvia isänmaallisesta tuohivirsuilusta, mutta toiminta on kaukana siitä. Se on modernia, nykypäivässä kiinni olevaa.

–Seuramme on Suomen Kotiseutuliiton jäsen. Heidän kotisivuillaan on aika hyvin esillä, minkälaisten asioiden kanssa me nykyään toimimme. Meillä on myös edustus heidän valtuustossaan.

–On kestävää kehitystä, kaavoitusta, kulttuuriympäristöjen suojelua, uusien asukkaiden kotouttamista, monipaikkaisuutta ja niin edespäin.

Miten Mikkeli-seuran jäseneksi sitten tullaan ja miten se tapahtuu helposti?

– Tällä hetkellä meillä ei ole yleisötilaisuuksia koronatilanteen takia, mutta sähköpostitse voi ottaa yhteyttä osoitteessa mikkeliseura@gmail.com

–Nettisivujemme kautta voi myös käydä katsastamassa toimintaamme ja tutustua myös myynnissä oleviin Mikkeli-aiheisiin kirjoihin, vinkkaa Hangasmaa.

Mikkeli-seuralla on tekeillä uusi teos, joka käsittelee Mikkelin eteläisen hautausmaan ja sen hautojen historiaa. Eteläinen hautausmaa sijaitsee Otavantien varressa, Etelä-Savon ammattiopiston ja Snellmaninkadun välisellä alueella.

– Se on jatkoa aikaisemmalle, Lemmittyjen leposijat-kirjalle, jossa käsitellään Otavankadun toisella puolella olevaa Pohjoista hautausmaata, Hangasmaa sanoo.

Kommentoi