Mikkelin pyörät pyörimään: Muutoksen Mikkeli

Kaupunginjohtaja haluaa, että hallintokaupungista tulee elinvoimakaupunki

Kaupunginjohtaja Timo Halonen pitää hyvänä, että Mikkelin päättäjät ovat tehneet sitovat päätökset talouden tasapainottamisesta. Anni Suomela

Tapio Honkamaa

Kaupunginjohtaja Timo Halonen sanoo, että Mikkeli on keskellä muutosta. Entisestä hallintokaupungista hän toivoo kuoriutuvan elinvoimakaupungin.

Juuri nyt ei elinvoima tule ensimmäisenä Mikkelistä mieleen. Kaupungin talousarvio ensi vuodeksi on juuri saatu kokoon.

Valtuusto antoi virkamiesjohdolle tehtäväksi kaivaa sopeutusta 3,7 miljoonalla eurolla, jotta budjetti saadaan tasapainoon. Aikaa on maaliskuulle.

Haloselle tilanne on tuttuakin tutumpi, sillä kaupungin talousmurheet ovat jatkuneet vuosia. Hän ei kuitenkaan vaikuta murtuneelta mieheltä.

–Tällä aikataululla oli mahdotonta saavuttaa budjetissa tasapaino. Tärkeintä kuitenkin on, että päättäjät löysivät yhteisen polun.

Halonen huomauttaa, että kaupunginvaltuuston kirjaus tasapainoisesta budjetissa on niin velvoittava, ettei siitä kukaan voi luikerrella irti.

Tärkeintä on, että päättäjät löysivät yhteisen polun.

–Ja hyvä niin, sanoo Halonen painokkaasti.

Suuri syy kaupungin menojen kasvuun on Halosen silmissä sosiaali- ja terveysmenojen raju nousu. Miksi soteuudistus koettelee erityisesti Mikkeliä, johtuu senioripitoisesta ikärakenteesta.

–Muu Suomi tulee kyllä 5–10 vuoden päästä perässä.

Ikärakenne ja sairastavuus sekä viime vuosien talousvaikeudet työpaikka- ja väestökatoineen ovat saaneet ajattelemaan heltyisikö maan hallitus antamaan Etelä-Savolle erityistä tukea. Halonen ei ole toiveikas.

–Ministerit kyllä ymmärtävät ongelman, mutta tämä on poliittinen paketti, joka viedään kokonaissutena eteenpäin. Jos jokin kohta avataan, voi levähtää koko paketti.

Itse on siis vaikeudet näillä näkymin selätettävä, Halonen sanoo, että helpot keinot on jo käytetty kahden viime vuoden aikana läpi viedyissä kolmessa sopeutusohjelmassa.

Ensi vuonna tulee sitten vielä Patu (palvelut ja talous). joka jatkaa menojen karsimista.

–Ei auta, että jahtaamme vain menoja. Myös tulopuoli on tärkeä, että saamme elinvoimaa Mikkeliin.

Kaupunginjohtaja muistuttaa, että Mikkeli on vanhastaan ollut hallintokaupunki, mutta muutos on menossa ja tarpeen.

–Kun valtio vähentää hallintoa ja keskittää, ei se enää tarjoa Mikkelille elinvoimaa entiseen tapaan. Entiset keinot eivät enää toimi.

Halonen sanoo, että nyt on oltava kykyä muuttua ja ihmiset on saatava muutokseen laajasti mukaan.

–Muutos näkyy jo muun muassa siinä, että päättäjät puhuvat hyvin paljon elinvoimasta ja sen tarpeesta.

Muutosta kaipaa myös kaupungin oma organisaatio. Halonen mukaan tarvetta on nykyistä runsaammalle palveluasenteelle niin, että vaikkapa yrittäjille ja rakentajille on tarjolla tontteja.

–Kaupungin henkilöstön kanssa keskustellessa on minulle tullut kuva, että valmiutta muutoksiin on.

Elinvoiman kasvua vauhdittamaan perustetut kehitysalustat Kalevankangas, Memory Campus ja Ecosairila ovat Halosen mukaan hyvässä valmiudessa.

–Kehittämisalustat ovat hyvässä mallissa, mutta yritysten mukaantuloa tarvitsemme nykyistä voimakkaammin.

Muita tärkeitä aloja on logistiikka, joka on saanut ja saamassa lisää investointeja Mikkeliin.

Energia-ala taas on viime aikoina pyörinyt otsikoissa lähinnä sen vuoksi, että kaupunki tarvitsee rahaa energiaomistuksistaan.

–Energia-alaa ei ole tarpeeksi mietitty kasvualana. Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen teki tervetulleen keskustelunavauksen, sanoo Halonen ja viittaa parin viikon takaisen haastatteluun Mikkelin Kaupunkilehdessä.

Matkailun ja loma-asukkaiden suuntaan käy ajatus usein, kun elinvoimaa etsitään. Halonen sanoo, että kaupunki on tehnyt aloitteita Tilastokeskukselle, että tietoa kausiasumisesta tulisi nykyistä paremmin tarjolle.

–Tarvitsemme enemmän tietoa, keitä täällä asuu. Ja haluamme vapaa-ajanasukkaat entistä paremmin osaksi alueen elämää. Olisi todella arvokasta saada vapaa-ajan eteläsavolaisten osaaminen ja yhteydet yhteisömme käyttöön.

Vetovoimatekijät on Halosen mukaan saatava siitäkin syystä kuntoon, että muuton suunta saadaan käännettyä Mikkeliin. Nyt virta vie poispäin.

–On absurdia, että on meillä on työvoimapulaa muun muassa Mölnlyckellä ja Pelloksen tehtaalla. Meidän olisi saatava myös ulkomaiset opiskelijat jäämään tänne töihin ja asumaan.

Mikkelin pyörät pyörimään -sarjassa päättäjät esittävät ajatuksia kaupungin kehittämisestä. Sarja päättyy.

5 ilonaihetta

Pieni suurkaupunki ja elävät taajamamme

Vapaa-ajan asumisen mallimaakunta

Paraneva yritysyhteistyö

Osaamisen lähteet: yliopistokeskus, Xamk ja Esedu

Alueemme kulttuurihistoria

5 ilonaihetta

Pieni suurkaupunki ja elävät taajamamme

Vapaa-ajan asumisen mallimaakunta

Paraneva yritysyhteistyö

Osaamisen lähteet: yliopistokeskus, Xamk ja Esedu

Alueemme kulttuurihistoria

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka