Johtajuuden puute on vaivannut Mikkeliä kahden vaalikauden ajan. Ote on lipsunut niin luottamusjohdossa kuin johtavilla viranhaltijoillakin.
Kun tilaa on jäänyt, ovat ison roolin ottaneet ne, jotka suurimmalla äänellä ovat luvanneet yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista.
Tulokset ovat kaikkien nähtävillä. Mikkeli hoippuu kuilun partaalla. Väki vähenee, verot ja velat ovat tapissa ja omaisuus myynnissä.
Uuden valtuustokauden ensimmäiset merkit enteilevät muutosta. Oskari Valtola (kok) on valtuuston puheenjohtajana ottanut tiukan asiallisen linjan.
Valtola pitää valtuustossa tarkasti huolen, ettei keskustelu rönsyile ohitse käsiteltävän asian. Jos sama linja jatkuu, on kahden viime valtuustokauden aikana villinä vellonut kokouskulttuuri paha muisto vain.
Valtola kokee puheenjohtajan velvollisuudeksi huolehtia, että valtuustopuheet koskevat käsillä olevaa asiaa. Niinhän se on, mutta aika lystikästä, että aikuiset ihmiset pitää tällaisesta itsestään selvästä asiasta erikseen vakuuttaa.
Miksi tämä on tärkeää? Syitä on todella paljon lähtien vaikka siitä, että useimmilla valtuutetuilla on parempaakin tekemistä kuin istua 10-tuntisia kokouksia. Väsyneenä sitä paitsi syntyy huonoja päätöksiä.
Muutos on välttämätön. Kun kaupungin korkein päättävä elin elää kuin pellossa, heijastuu se koko organisaatioon.
Onneksi uusi kulttuuri näyttää juurtuvan valtuustoon. Muun muassa aiemmin laveasti ja usein valtuustossa esiintyneet perussuomalaiset ovat nyt toimineet asiallisesti ja maltillisesti.
Toivottavasti uusi henki leviää kaupungin koko hallintoon. Parantamista on vaikkapa tilastojen käyttämisessä päätöksenteossa.
Kehittämisyhtiö Miksei on koonnut Mikkelin tärkeät tilastotiedot yksiin kansiin. Niistä selviää muun muassa se, että Mikkelistä muuttaneiden joukossa on paljon hyvätuloisia kaupunkilaisia. Tieto on tärkeä, sillä se kertoo, ettei veroja kannata enää kiristää.
Joku voi kysyä, miksi näitä numeroita ei ole aiemmin tuotu päättäjille. Tärkeintä kuitenkin on, että nyt ne otetaan päätösten pohjaksi.