Koti täynnä rakkautta

Sijaisvanhemmuus muutti Vanhatalon perheen elämän

Nanna Vanhatalon perhe on kasvanut neljässä vuodessa kolmella sijoitetulla lapsella. Äiti Jaana Vanhatalo ei vaihtaisi päivääkään pois – rakkautta riittää jokaiselle lapselle. Anni Suomela

Anni Suomela

Jaana ja Marko Vanhatalo miettivät jo parisuhteensa alkutaipaleella, että mikäli biologiset lapset jäävät saamatta, on sijaisvanhemmuus hyvä vaihtoehto.

Haave sijaisvanhemmuudesta jäi hautomaan pinnan alle siitäkin huolimatta, että lapsia siunaantui vuosien mittaa kolme.

–Ajatus teki paluun, kun lapset kasvoivat. Tuli voimakas tunne, että rakkautta on vielä niin paljon jäljellä, ja sitä rakkautta riittäisi muillekin kuin biologisille lapsillemme, Jaana Vanhatalo sanoo.

Nyt perheeseen kuuluu biologisten lasten lisäksi kolme sijoitettua lasta.

Esikoinen, pian 18 vuotta täyttävä Nanna, oli 14-vuotias ensimmäisen sijoitetun lapsen tullessa perheeseen.

–Sinä päivänä jännitti ihan kauheasti. Matkalla koulusta kotiin mietin, että miltäköhän uusi lapsi näyttää ja millainen hän on, Nanna muistelee.

Meidän on hyvä olla.

Uudessa perheenjäsenessä riitti sulateltavaa – olihan muutos valtava koko perheelle.

–Siinä tuli mustasukkaisuuttakin. Mietin riittääkö äidin rakkaus minulle, kun perheessä on nyt uusi lapsi. Ajan myötä mustasukkaisuus tasoittui ja lopulta hävisi.

Vuonna 2018 Vanhataloille muuttanut lapsi on nyt kahdeksanvuotias. Perheen kaksi pienokaista ovat iältään kaksi- ja kolmevuotiaita. He tulivat perheeseen viime vuoden syykuussa.

–Olihan se kummallista, kun yhtäkkiä kotona pyöri pari vaippaikäistä. Alkuun huolehdin, että muuttavatko uudet lapset meidän muiden sisarusten välejä, mutta nyt tuntuu siltä, että olemme jopa lähentyneet, Nanna miettii.

Vanhatalojen oli tarkoitus toimia sijoitetuille lapsille perheenä vain lyhytaikaisesti.

–Tuli kiintymys ja tunne, että meidän on hyvä olla näin.

Vanhatalon perheessä eletään aivan tavallista lapsiperheen arkea, jossa kaikki perheenjäsenet ovat tasavertaisessa asemassa.

–Ympärillämme on paljon verkostoa. Olemme saaneet aivan valtavasti tukea sosiaalityöntekijöiltä. Meitä ei ole milloinkaan jätetty yksin.

Kun Vanhatalot avasivat ovensa sijoitetuille lapsille, he avasivat sen samalla lapsien biologisille vanhemmille sekä heidän läheisilleen.

–Koen todella tärkeäksi, että lapsen omat vanhemmat ja muut läheiset ovat osana meidän elämäämme. Pidämme aktiivisesti yhteyttä ja päivitämme kuulumisia.

Biologiset lapset ovat pitäneet omalta osaltaan huolen siitä, että sijoitetut lapset tietävät kuuluvansa perheeseen. Vanhatalojen kolmesta biologisesta lapsesta kaksi teini-ikäistä asuvat vielä kotonaan.

Jo omilleen muuttanut Nanna sanoo pitävänsä yhteyttä sisaruksiin päivittäin vähintäänkin puhelimitse.

–Yleensä käyn viikonloppuisin moikkaamassa sisaruksia. Leikitään, lauletaan, tanssitaan ja kuunnellaan musiikkia. Mitä nyt ikinä keksitäänkään.

Ennen sijaisvanhemmiksi pääsyä Jaana ja Marko Vanhatalo kävivät Mikkelin Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessin PRIDE-valmennuksen, joka on tarkoitettu sijaisvanhemmuutta harkitseville.

–Suosittelen lämpimästi osallistumaan valmennukseen, jos ajatus sijaisvanhemmuudesta on käynyt mielessä, Jaana Vanhatalo kannustaa.

–En vaihtaisi omaa paikkaani kenenkään kanssa. Tämä on ensimmäinen kerta elämässäni, kun minulla on sisällä täydellinen rauha.

Sijaisperheistä on valtakunnallisesti krooninen pula. Tarvetta on hyvin monenlaisille perheille.

–Sijaisvanhemmuus edellyttää vähintään 25 vuoden ikää ja vakaata elämäntilannetta. Joskus sopiva aika sijaisvanhemmaksi alkamiselle ei ole nyt, mutta se voi olla myöhemmin, sanoo sosiaalityöntekijä Terttu Somero-Torniainen Sijais- ja jälkihuoltoyksikkö Pessistä.

Sijaisperheet joutuvat joskus odottamaan uutta perheenjäsentä kauankin, sillä jokaiselle lapselle pitää löytää juuri hänelle sopiva koti.

Esimerkiksi perheen kodin sijainti ja sijoitettavan lapsen erityistarpeet vaikuttavat perheen sopivuuteen.

Pitkäaikaisten sijaisperheiden vanhemmat sitoutuvat elämään lapsen kanssa niin kauan kuin tarve sitä vaati, jopa lapsen täysi-ikäisyyteen saakka. Lyhytaikaisesti sijoitettu lapsi asuu perheessä yleensä muutamien kuukausien ajan.

Sijaisvanhemmuutta harkitsevat perheet valmennetaan kuusi kuukautta kestävän PRIDE-valmennuksen avulla.

–Valmennuksen tarkoituksena on auttaa perhettä puntaroimaan mahdollista sijaisvanhemmuutta kokonaisvaltaisesti.

Seuraava sijaisperheiden valmennus käynnistyy Pessillä 24. tammikuuta. Ilmoittautumiset valmennukseen toivotaan marraskuun aikana. Lisää valmennuksesta ja sijaisvanhemmuudesta voi kysyä puhelimitse 040 359 7369 tai sähköpostitse terttu.somero-torniainen@essote.fi.

Aiheeseen voi tutustua myös esimerkiksi Pessin pop up -tapahtumissa, joista seuraava järjestetään Juvan kunnankirjastolla 15. marraskuuta kello 17–18.

Marraskuun 18. päivä PRIDE-valmennuksesta, sijaisvanhemmuudesta tietoa jaetaan puolestaan Pieksämäen kaupunginkirjastossa Poleenissa kello 16.30–17.30.

23. marraskuuta kello 17–18 aiheen pariin pääse syventymään etänä Teams-yhteydellä. Etätapahtumaan tulee ilmoittautua sähköpostitse pessi@essote.fi.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka