Seitsemän laihaa vuotta

Rohkeuden puute, verotulojen jämähtämien ja sote Mikkelin riesana

Kaupunginjohtaja Timo Halonen ja talousjohtaja Tiia Tamlander esittelivät Mikkelin ensi vuoden talousnäkymiä lehdistölle maanantaina. Anni Suomela

Tapio Honkamaa

Mikkelissä on takanaan seitsemän laihaa vuotta, joiden aikana kaupungin verotulot eivät ole kasvaneet. Ensi vuodesta on tulossa kahdeksas, kun kaupungin talous on jäämässä seitsemän miljoonaa euroa pakkaselle.

Kuluvana vuonna kaupungin tulos on kuusi miljoonaa euroa alijäämäinen. Ensi vuoden tappioiden jälkeen kaupungin taseeseen arvioidaan kertyneen alijäämää lähes 46 miljoonaa euroa, jotka Mikkelin on katettava vuoden 2023 loppuun mennessä kriisikuntamenettelyn välttääkseen.

Ongelmat eivät ole syntyneet hetkessä, vaan kaupungin tulojen ja menojen välillä on valinnut vuosia epäsuhta, sanoi Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen maanantaina esitellessään medialle esitystään kaupungin ensi vuoden talousarvioksi.

–Kaupungin veropohja ei ole kasvanut käytännössä lainkaan seitsemään vuoteen.

Syynä huonoon tilanteeseen Halonen pitää työpaikkojen määrän ja asukasluvun vähenemisen.

–Taloustilanteen korjaamiseksi on pitkällä aikavälillä tavoiteltava veropohjan kohentamista elinvoimaa edistävillä toimilla. Alijäämien kattaminen vaatii energiaomaisuuden järjestelyjä, jotka ovat valmistelussa.

Luottamusta tulevaisuuteen ei tule menettää.

Menojen ja tulojen välisen rakenteellisen epäsuhdan korjaaminen vaatii Halosen mukaan edelleen myös vaikeita palveluverkkoonkin liittyviä päätöksiä. Kolme aiempaa säästöohjelmaa eivät ole leikanneet kuluja riittävästi.

Ensi vuonna pannaan toimeen kahden miljoonan euron säästökuuri, mutta suunnitelmia kaupunginorkesterin ja lentokentän lakkauttamisesta ei toteuteta.

–Säästöjä etsitään ilman, että niiden toimintaa lopetetaan.

Talousarvion yhteydessä kaupunki uudistaa myös henkilöstösuunnitelmaansa, jonka voimin se tavoittelee 135 henkilötyövuoden vähentämistä vuoteen 2026 mennessä.

Halonen näkee palveluverkossa edelleen löysää. Hän sanoo, että Mikkelissä on verkkokikaupunkeihin nähden mittakaavavirhe.

–Etäisyydet palveluihin ovat muissa kaupungeissa suuremmat kuin meillä.

Tulopuolta olisi periaatteessa mahdollista piristää veroja kiristämällä. Kuntaveron korottaminen nykyisestä 22 prosentista yhdellä prosenttiyksiköllä toisi kaupunginkassaan noin 9 miljoonaa euroa, mikä riittäisi nostamaan vuosituloksen plussalle.

–Veroja ei voi enää korottaa, koska ne ovat meillä jo nyt maakuntakeskusten kovimmat, Halonen summaa.

Kaupunginjohtaja Timo Halonen ja talousjohtaja Tiia Tamlander esittelivät medialle maanantaina kaupungin vuoden 2022 talousarvioesityksen, joka leikkausten jälkeenkin on 7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden päästä Mikkelin kaupungin kattamaton alijäämä on noin 46 miljoonaa euroa. Anni Suomela

Isoksi syntipukiksi on Mikkelissä nostettu sosiaali- ja terveydenhuoltoa hoitava Essote, joka laskutus Mikkelille on noussut liki 60 miljoonalla eurolla vuodesta 2017. Ensi vuoden laskutukseksi on budjetoitu 237 miljoonaa euroa, jossa on kasvua 5,5 prosenttia.

–Saa olla vaikka millainen jonglööri, niin tästä ei selviä. Systeemi on pielessä, Halonen sanoo.

Halosen mukaan rahoitussysteemi on epäreilu, koska se ei ota riittävästi huomioon väestön ikärakennetta ja sairastavuutta. Hän kummeksuu myös sitä, että kunnat ja vuonna 2023 aloittavat sotealueet on pantu kilpailemana rahoituksesta keskenään.

–Kyllä valtion tulisi ottaa tästä vastuu, kun kustannukset vääjäämättä ikääntymisen seurauksena kasvavat.

Omassakin maakunnassa on kuitenkin näyttöä siitä, että vaikeastakin tilanteesta on noustavissa. Muutama vuosi sitten syvissä ongelmissa ollut Savonlinna kerää muuttovoittoa ja alentaa kuntaveroa huolimatta maan korkeimmista sotekustannuksista.

–Savonlinnan on määrätietoisesti parantanut. Organisaatiota on viilattu ja palvelutasosta on tingitty. Siellä on tehty hyvää yhteistyötä kaupungin, oppilaitosten ja yritysten kesken, Halonen sanoo.

Mikkelin päättäjiltä Halonen perää nyt rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla.

–Puolueiden pitää päästää irti omista pyhistä lehmistään, jos haluamme päästä jatkuvan säästämisen tuottamasta negatiivisesta kierteestä ja päästä kehittämään Mikkeliä.

Menokurista huolimatta Halonen lupaa, että kuntalaisille tarjottavia palveluita kehitetään jatkuvasti.

–Luottamusta valoisampaan tulevaisuuteen ei tule menettää, vaan kaupungin on pyrittävä kehittymään ja edistämään elinvoimaisuutta yhdessä kuntalaisten ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.

Seuraavaksi talousavioesitys etenee kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kaupunginvaltuusto käsittelee tulevan vuoden talousarvion ja suunnitelmakauden talouslinjaukset 13 joulukuuta.

Vuoden 2022 investoinnit: Eteläisen alue-koulun rakentaminen alkaa (13 milj. euroa), Naisvuoren näkötorniin kunnostus (1,65), Ihastjärven koulun siirto Ristiinaan päiväkodiksi (1,5), Maankäytön ja rakennusvalvonnan kehittäminen (0,9), Satamalahden käynnistäminen ja Unelmien kulttuurivuosi 2022.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka