Tapio Honkamaa
Vaikeina aikoina pitää keskittyä olennaiseen. Ovatko ajat Mikkelissä jo niin hankalat, että kaupungin päättäjät karsivat turhat mutkat pois?
Se selviää, kun uudet kaupunginvaltuutetut saavat sisäistettyä strategiaseminaarinsa annin. He kokoontuivat alkuviikosta kahdeksi päiväksi pohtimaan tulevan valtuustokauden linjauksia Mikkelin raviradalle.
Kriisiaikoina on tarvetta johtajuudelle, jota ei Mikkelissä viime vuosina ole nähty. Jonkun tai joidenkin on kirkastettava tavoitteet sekä tie, jota pitkin perille voi päästä.
Johtajien lisäksi tarvitaan arjen sankareita, jotka auttavat omalla toiminnallaan kohti maalia. He eivät etsi omaa etuaan, vaan antavat vahvan panoksen, jotta yhteinen hyvä toteutuu. Mikkeliläiset ovat valinneet heidät hoitamaan yhteisiä asioita.
Arjen sankarit löytävät roolin, jossa he ovat eniten hyödyksi. Kun on tarve keskittyä oleelliseen, tarvitsemme myös sitä, että jotakin jätetään tekemättä.
Emme Mikkelissä tarvitse enää enempää valtuustoaloitteita, visioita, saati valituksia, tyhjiä puheita tai ylipitkiä kokouksia.
Jokainen turhanaikainen valtuustoaloite vie paljon viranhaltijoiden aikaa. Sama pätee turhiin puheluihin ja sähköposteihin, joilla päättäjät patistavat virkamiehiä.
Mikkelissä on viime vuosina nostettu useita kohuja, jotka ovat vaatineet kaupunginjohdolta huomiota kuukausien ja jopa vuosien ajan. Se on ollut pois Mikkelin kehittämisestä.
Mikkelissä on vihdoin koittanut tekojen aika. Nyt tarvitaan suuria tekoja, ei suuria sanoja. Nyt on tilaa johtajille ja arjen sankareille.
Nykyiset päättäjät voivat kysyä itseltään, mistä he haluavat tulla muistetuksi. Siitäkö, että aikanani Mikkeli vajosi kriisikuntana valtiovarainministeriön virkamiesten holhoukseen?
Vai voivatko he tuntea mielihyvää siitä, että saivat olla mukana rakentamassa Mikkelin uutta nousua? Toivottavasti voivat.
Kirjoittaja on Mikkelin Kaupunkilehden päätoimittaja.