Kaupungin rampit houkuttelevat kävijöitä myös ulkopaikkakunnilta
Mikkelissä on pieneksi kaupungiksi monipuolisesti skeittimahdollisuuksia. Ne eivät kuitenkaan olisi syntyneet ilman kovaa vapaaehtoistyötä.
Yksi esimerkki tästä on Mikkelin Rokkalassa sijaitseva skeittihalli. Mikkelistä lähtöisin oleva Jaakko Pesonen, 24, on yksi hallin parissa työskentelevistä henkilöistä ja pitää huolen, että halli on talvikautena auki.
–Mulla on kämppä Helsingissä, mutta vietän erityisesti talvella paljon aikaa Mikkelissä.
Hallin toiminnasta vastaa Mikkelin rullalautailijat ry. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää rullalautailun harrastamista ja ylläpitää harrastuspaikkojen kuntoa Mikkelissä. Hallia vuokraa Mikkelin kaupunki ja yhdistys ylläpitää sitä.
Skeittihallin lisäksi Mikkelissä on skeittaukseen soveltuvia paikkoja esimerkiksi Urpolassa ja skeittihallin vieressä sijaitsevassa DIY-betoniparkissa.
–Betoniparkkiin idea lähti sopivan spotin löytymisestä aivan hallin läheisyydestä.
Pesosen muistelee, kun hän 8-vuotiaana aloitti skeittaamisen vuonna 2001.
–Kun aloitin skeittaamisen 20 vuotta sitten, oli skeittaajia ja spotteja vähemmän kuin nyt. Skeittaaminen on kuitenkin lisääntynyt täällä Mikkelissä ja yleisestikin.
Skeittaaminen on nykyään suosittu laji. Siitä kertoo esimerkiksi skeittauksen päätyminen viralliseksi olympialajiksi tänä vuonna pidetyissä Tokion olympialaisissa.
Nykyään tilanne on paljon parempi aloitteleville skeittaajille. Pesonen itsekin pyrkii tuomaan lajia esille Mikkelissä.
–Mikkelissä on paljon lupaavia nuoria kykyjä ja odotan innolla, että pääsen seuraamaan tätä kehitystä.
Mikkelin skeittimahdollisuudet houkuttelee kaupunkiin kävijöitä ympäri Suomen.
–Meillä oli kuukausi sitten tuossa betoniparkilla skeittitapahtuma, jonne oli tullut ihmisiä Kuopiosta, Jyväskylästä, Lahdesta Helsingistä saakka.
Tapahtumassa oli bändejä, DJ ja skeittikisat. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus järjestää lisää tällaisia tapahtumia.

Kaikenkaikkiaan Pesonen näkee Mikkelin skeittikulttuurin tulevaisuuden hyvänä.
–Ehkä toivoisin kaupungin vielä heräävän lisää tähän kulttuuriin, mutta eiköhän tämä tästä kehity pikkuhiljaa.
Skeittaamisessa parasta Pesosen mukaan on se, kun onnistuu tempuissa.
–Se hymyilyttää aina vaikka olisi huono päivä, se on mun paras kaveri.
Lajissa on riskinsä ja Pesonenkaan ei ole niiltä välttynyt. Lajista kiinnostuneille hän neuvoo, että kannattaa vain ensin opetella käsittelemään lautaa.
-Kääntyminen ja kaatuminen on hyvä opetella ensin. Temput tulee sitten perästä.
Pesonen on itse kilpaillut 15 vuoden ajan ja on menossa tulevana syksynä Itävaltaan Euroopan mestaruuskisoihin, mikäli koronatilanne sallii.
Talvikausi on tuloillaan ja halliin on valmistumassa hyvää vauhtia lisää skeitattavaa. Toiveissa olisi pitäämahdollisesti jonkinlaisia skeittikouluja aloitteleville harrastajille tulevaisuudessa.
Hallissa on sisäänpääsymaksu, jonka voi maksaa joko kertamaksuna tai ostaa monikertakortteja 10-20 käyntikertaan.
–Halli aukeaa heti, kun säät huononee, mutta kuitenkin viimeistään lokakuussa, Pesonen kertoo.