Hyvästit sairaalamuseolle

Vierailu Moision sairaalan museonäyttelyssä oli kuin aikamatka psykiatrisen hoidon historiaan

Sirpa Laamanen esitteli sairaalamuseota toimittajalle ennen näyttelyn sulkeutumista. Kuvassa oleva vahanukke esittää ylihoitajaa. Sarita Piipponen

Sarita Piipponen

Moision psykiatrisen sairaalan sairaalamuseo sulki ovensa kävijöiltä eilen tiistaina.

Kaupunkilehti pääsi vierailemaan museossa ennen sulkeutumista.

Moision sairaalamuseon käytävillä oli lämmin tunnelma. Sarita Piipponen

Kapea portaikko johtaa ullakkokerroksessa sijaitsevaan kontrastirikkaaseen 10 huoneen kokonaisuuteen.

Paikan voisi todeta olevan sekoitus mummolaa ja hammaslääkärin odotushuonetta.

Instrumentti- ja toimenpidehuoneet saavat toimittajan karvat nousemaan pystyyn, kun silmien edessä on huoneen täydeltä erilaisia lääketieteellisiä välineitä. Vierailu on kuin aikamatka psykiatrisen hoidon historiaan.

Työterapia oli tärkeä osa hoitoa.

Toimistohuoneessa toimittajaa vastaanottaa mielisairaalan ylihoitajaa kuvaava vahanukke.

–Tämä nukke on anonyymi eikä henkilöidy keneenkään tiettyyn työntekijään. Huikkaan nukelle aina hyvät huomenet, naurahtaa museota esitellyt palvelupäällikkö Sirpa Laamanen mielenterveys- ja päihdepalveluista.

Museossa oli nähtävillä toimenpidehuone, jossa potilaat saivat muun muassa sähköhoitoa. Sarita Piipponen
Moision sairaalamuseon välineistöä. Sarita Piipponen
Työntekijöitä ohjeistettiin kohtelemaan potilaitaan kunnioituksella. Sarita Piipponen

Vahanuken edessä on esillä lista työntekijöille suunnatuista ohjeista, joissa ohjeistetaan, kuinka kohdella potilaita kunnioituksella. Moisiossa mielen sairauksia on hoidettu myös arkisten askareiden avulla.

Työterapia on ollut tärkeä osa potilaiden hoitoa. Tarkoituksena on ollut edistää potilaiden toipumista ja saada potilaiden ajatukset pois sairaudestaan.

Työn avulla pyrittiin estämään potilaiden eristäytyminen ja passivoituminen.

–Erityisesti käsityöt olivat keskeinen työterapian toteuttamismuoto.

Kompleksista löytyy siis myös sympaattisia huoneita, joissa potilaat ovat tehneet erinäisiä käsitöitä. Nämä huoneet tuovat mieleen kouluaikojen käsityöluokat.

Moision sairaalamuseossa on esillä myös entisten potilaiden käsitöitä. Sarita Piipponen
Työterapia oli tärkeä osa potilaiden hoitoprosessia. Kuvassa käsityöhuone. Sarita Piipponen

Sairaalamuseon perustaminen tapahtui aikoinaan sairaalan ylihoitajien aloitteesta.

Suljettava museo on pinta-alaltaan 400 neliön suuruinen ja pitää sisällään noin 3 500 esinettä. Oppaina ovat toimineet vapaaehtoisvoimin sairaalan entiset työntekijät.

–Esimerkiksi entisten potilaiden ja työntekijöiden omaiset ovat käyneet tutustumassa museoon, Laamanen kertoo.

Työhuone Moision sairaalamuseossa. Sarita Piipponen

Museo avattiin alkujaan vuonna 1987 opiskelijaryhmille ja satunnaisille vierailijoille, mutta se on vuodesta 2005 asti ollut kesäisin avoinna muulle yleisölle aina vuoteen 2019 saakka. Koronan vuoksi vierailut lopetettiin, sillä sairaalan entiset työntekijät kuuluivat ikänsä puolesta riskiryhmään. Tänä kesänä näyttely oli avoinna vain tilauksesta.

Psykiatrisen sairaalan kaikki toiminnot tulevat muuttamaan keskussairaalan yhteyteen Mielen- ja kuntoutuksen talon valmistuessa loppuvuodesta 2022.

Keväällä varmistui, ettei museolle ole osoitettavissa näyttelytilaa Mikkelin keskussairaalan vanhoista tai uusista rakennuksista.

Potilaan huone Moision sairaalamuseossa. Sarita Piipponen
Tunnelma oli päällisin puolin sympaattinen. Sarita Piipponen

Valtakunnallisella tasolla Moisio sairaalamuseo on ollut yksi Suomen harvoista puhtaasti mielisairaanhoitoon keskittyneistä museoista.

Moision psykiatrisen sairaalan tilat on omistanut vuodesta 2015 Mikkelin kaupungin ja Kinos Property Investment Oy:n omistama kiinteistöyhtiö Porrassalmen Kehitys Oy.

–Nähtäväksi jää, mikä on tämän kiinteistön tulevaisuus.

Sairaalamuseon näyttelystä ilmestyy vielä tämän vuoden aikana ensimmäinen osa videoteoksesta, joka kuvaa näyttelyn tapaan laajalti Moision sairaalan historiaa.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka