Soitto lähtee sydämestä

Kantele yhdisti Pertti Lehikoisen ja Seija Häyrysen

Seija Häyrynen ja Pertti Lehikoinen ovat soittaneet yhdessä kanteletta jo 20 vuoden ajan. Häyrysellä on kädessään 38-kielinen konserttikantele, ja Lehikoinen pitelee 36-kielistä kotikanteletta. Sarita Piipponen

Sarita Piipponen

Saimaanharjun Palvelukeskuksessa on odottava tunnelma. Viimeisiä palvelukodin asukkaita vielä odotellaan saapuvaksi pian alkavaan juhannuksen kunniaksi järjestettyyn näytökseen.

Pertti Lehikoinen ja Seija Häyrynen ovat pian valmiita aloittamaan kantele-esityksensä.

Viime kerrasta on ehtinyt kulua koronan takia jo vuosi.

Yleisöstä ei kuulu pihahdustakaan. Kaikki kuuntelevat lumoutuneena jokaisen kappaleen.

Kantele on perinteinen soitin Suomen lisäksi esimerkiksi Virossa ja Itä-Karjalassa.

Etelä-Savon viimeisiksi esiintyviksi kanteleensoittajiksi itseään tituleeraavat Lehikoinen, 77, ja Häyrynen, 81, ovat hiljattain edesmenneen karjalaislähtöisen kanteletaiteilija Elli Sonkkasen entisiä oppilaita. Kaksikko muistelee Sonkkasta lämmöllä.

Elli oli hyvä opettaja.

–Elli oli hyvä opettaja, sillä hän aloitti ensin helposta kappaleesta.

Entiset oppilaat kertovat Ellin olleen sydämellinen ja lämminhenkinen ihminen.

–Hän jaksoi aina innostaa ja neuvoa meitä oppilaita.

Lehikonen muistelee Sonkkasen viisaita sanoja kanteleen soittamiseen liittyen.

–Elli sanoi aina, että soitto lähtee sydämestä.

Kanteleensoitossa täytyy siis olla sydän mukana.

–Soittaja ei valitse kanteletta, vaan kantele valitsee soittajan, Häyrynen lisää.

Seija Häyrynen ja Pertti Lehikoinen hurmasivat yleisöä Saimaanharjun palvelukeskuksessa kanteleensoitollaan. Karjalaisen miehen pellavapaita ja karjalaisen naisen pyhäpuku ovat toimineet esiintymisasuina edesmenneen opettajan Elli Sonkkasen myötä. Sarita Piipponen

Lehikoinen ja Häyrynen ovat molemmat aloittaneet kanteleensoittajan uransa vanhemmalla iällä ja ovat soittaneet nyt yhdessä 20 vuoden ajan.

–Aloitettiin soittamaan yhdessä 2000 vuoden tammikuussa, Pertti oli silloin jo soittanut kolme vuotta.

He tapasivat toisensa kanteleensoittokurssilla Mikkelin kansanopistossa vuonna 2000.

Lehikoinen ja Häyrynen haluavat viedä Sonkkasen perintöä eteenpäin. He käyvät esiintymässä kouluissa, hautajaisissa, muistotilaisuuksissa.

Molemmat ovat päätyneet Mikkeliin työn tai puolison perässä.

Lehikoinen, joka on alkujaan kotoisin Joensuusta, muistaa jo lapsuudesta, että heillä oli kylässä kantele, jota on soitettu erinäisissä kyläläisten kekkereissä. Kuitenkin hän aloitti kanteleensoiton toden teolla vasta 55-vuotiaana.

–Minulla ei ole mitään musikaalista taustaa.

Ilmajokelainen Häyrynen taas kasvoi laulavaan perheeseen ja esiintyi äitinsä kanssa jo ennen kouluikää.

–Aloitin kanteleensoiton ensimmäistä kertaa, kun täytin kymmenen ja sain joululahjaksi vaatimattoman kotikanteleen.

Työelämässä hän on toiminut luokanopettajana ja opettanut viisikielisen kanteleen soittoa lapsille.

Jäädessään eläkkeelle Häyrynen sai Mikkelin kaupungilta läksiäislahjaksi kanteleen.

–Nähdessäni musiikkiliikkeessä neliönmallisen paketin, missä kantele oli, minut valtasi ihan kuuma aalto ja tiesin, että tämä se on.

Sittemmin Häyrynen aloitti kanteleensoiton uudestaan Sonkkasen kanteletunneilla Mikkelin kansalaisopistossa, missä he tapasivat Lehikoisenkin kanssa.

Useimmiten Lehikoinen ja Häyrynen esiintyvät Marja-Liisa Sohkanen kanssa, joka toimii heidän vokalistinaan. He ovat tehneet yhdessä jopa kaksi levyä kokeilumielessä.

–Esiinnymme yhdessä hieman isommissa tapahtumissa. Olemme käyneet Virossa asti esiintymässä porukalla.

Lehikoisen mukaan ennen koronaa keikkoja oli vuositasolla noin 20 kappaletta ympäri Suomen.

–Tietysti siihen päälle tulee vielä henkilökohtaiset keikat.

Koronan hellitettyä suunnitelmissa on jatkaa keikkailua entiseen malliin.

Lehikoinen ja Häyrynen ovat tällä hetkellä Etelä-Savon ainoa esiintyvä kanteleryhmä, jotka soittavat isoilla kanteleilla. Kuitenkin tämä on kaksikolle vain harrastus.

–Valitettavasti tällaisten isojen kanteleiden soittajia ei ole muite meidän lisäksi täällä Etelä-Savon alueella.

Kanteleensoiton voi aloittaa missä iässä tahansa. Niin Lehikoinen kun Häyrynen ovat molemmat siitä elävä esimerkki.

–Ellin tyyli kuuluu myös meidän soitostamme, Lehikoinen lisää.

Kaksikko toivoo, että ihmiset oppisivat vaalimaan suomalaista kansanperinnettä, oli se sitten kutominen, neulominen tai vaikka kanteleensoitto.

–Kanteleella soitettu musiikki on eräänlaista meditatiivista musiikkia, Lehikoinen toteaa lopuksi.

Tämän totesi myös palvelukodin päällikkö Tiina Väisänen, joka ei ollut ikinä nähnyt asukkaita yhtä keskittyneinä ja hiljaisina jonkin asian äärellä.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka