Seppälä: Lehdet yhteen

Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja toivoo Länsi-Savon ja Itä-Savon yhdistymistä

Arto Seppälän vuonna 1985 Mikkelin valtuustossa alkanut ura jatkuu yhä. Hän sai kuntavaaleissa 308 ääntä. Myös tammikuun aluevaalien hän sanoo kiinnostavan. Sarita Piipponen

Tapio Honkamaa

Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Seppälä (sd) uskoo, että yksi maakuntalehti olisi Etelä-Savon maakunnan etu.

–Tilanne maakunnassa ei ole hyvä. Yhteinen ääni puuttuu, kunnallisneuvos Seppälä sanoo.

Nykyisin Keskisuomalainen-konserniin kuuluva Kaakon Viestintä Oy julkaisee Etelä-Savossa Mikkelissä ilmestyvää Länsi-Savoa ja Savonlinnassa ilmestyvää Itä-Savoa.

Seppälä toivoo, että Länsi-Savo ja Itä-Savo voisivat yhdistyä yhdeksi maakunnalliseksi sanomalehdeksi.

–Yhdistyminen on luonnollisesti kustantajan asia, mutta maakunnan kannalta se olisi toivottavaa.

Seppälän mukaan maakunnan lehtien täysin erilaiset linjat ovat vaikeuttaneet Etelä-Savon kehitystä. Viimeksi tämä näkyi selvästi sote-uudistuksen valmistelussa.

Viesti äänestäjiltä on saatu.

Itä-Savolle Seppälä antaa kyllä tunnustusta oman alueensa puolustamisesta. Toinen puoli on, että hänen mukaansa faktat meinaavat unohtua.

–Savonlinnan seudun väki on saanut lukea omasta lehdestään koko sote-valmistelun ajan tietoa, joka ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

Länsi-Savoa Seppälä ei nykymuodossaan koe oman alueen puolestapuhujaksi.

–Lehti on kovasti kriittinen omaa aluetta ja maakuntaa kohtaan.

Seppälä katsoo kaihoten naapurimaakuntiin, joissa Keskisuomalainen Jyväskylässä ja Savon Sanomat Kuopiossa pitävät laadukkaasti ja linjakkaasti omien alueidensa puolta.

Seppälä muistuttaa, etteivät lehtien yhdistymiset ole tavattomia. Hänen omalla kotiseudullaan toteutui viime vuonna iso lehtifuusio, kun Ilkka ja Pohjalainen liittyivät sanomalehti Ilkka-Pohjalaiseksi 30. tammikuuta 2020.

Mikkelin Kaupunkilehti kuuluu samaan Kaakon Viestintä Oy:hyn Länsi-Savon ja Itä-Savon kanssa.

Luottamus on löydettävä

Vuonna 1985 valtuustouransa aloittanut kunnallisneuvos Seppälä Mikkelin kuntapolitiikan kokenein luottamushenkilö.

Kaikki kokemus on ollut viime vuosina tarpeen, kun Seppälä, 65, on luotsannut ahdinkoon ajautunutta Mikkeliä kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Arto Seppälä vietää viimeisiä viikkoja Mikkelin kaupupunginhallituksen johdossa. Sarita Piipponen

Seppälä nousi kaupunginhallituksen johtoon kaksi vuotta sitten keskustan ja kokoomuksen tuella, kun hänen tehtävässä epäonnistunut puoluetoverinsa Markku Aholainen erosi kesäkuussa 2019.

Seppälä saa laajasti kiitosta tavastaan hoitaa vaativaa tehtävää. Vastahankaa hän on kokenut oman valtuustoryhmänsä vasemman siiven taholta.

Seppälän kausi kaupunginhallituksen johdossa päättyy elokuussa, kun uusi kaupunginvaltuusto valitsee uuden kaupunginhallituksen.

Edellisvaalien ykköspuolue Sdp kärsi kesäkuun kuntavaaleissa Mikkelissä rökäletappion, mikä vie sen nokkimisjärjestyksessä keskustan ja kokoomuksen jälkeen kolmanneksi.

Sdp sai uuteen valtuustoon 11 valtuutettua, mikä on kolme vähemmän kuin työnsä päättävässä valtuustossa. Seppälä toivoo muutosta tapaan, jolla Sdp on Mikkelissä toiminut.

–Viesti äänestäjiltä on saatu. Toivon todella, että Sdp on mukana koko leveydeltään yhteistyössä muiden puolueiden kanssa.

Enempää Seppälä ei tässä vaiheessa innostu ruotimaan puolueensa tilaa Mikkelissä.

–Vielä ei ole sen aika.

Päättyvää valtuustokautta Seppälä kuvaa todella vaikeaksi. Aikaansaannoksiakin toki tuli, mutta käteen jäivät myös kuntatalouden massiivinen alijäämä, tappiinsa nostetut verot sekä jatkuva väestötappio.

Talouden suuria ratkaisuja jäi pöydälle, kun kaupungin energiaomaisuuden myynnistä ja itäisen alueen kouluista ei vaalien alla saatu ratkaisuja.

–Uudella valtuustolla on edessä ensimmäisenä itäisen alueen kouluratkaisu. Uskon, että se hyväksytään siinä muodossa kuin virkamiehet sen ovat valmistelleet.

Virkamiesesitys sisältää muun muassa uuden aluekoulun rakentamisen ja Launialan koulun muuttamisen päiväkodiksi, jota alueen asukkaat ovat vastustaneet.

Kaupungin energiaomaisuuden myynnille ei Seppälä näe vaihtoehtoja. Mikkelin tarvitsee vähintään 40 miljoonaa euroa kattaakseen taseeseen kertyneet alijäämät vuoden 2023 loppuun mennessä lain edellyttämällä tavalla.

–Veroja ei voi enää nostaa, eikä säästövaraa juuri ole. On myytävä energiaomistusta.

Energiaratkaisun sisältöä ei Seppälä halua ennakoida. Sen hän sanoo, että Suur-Savon Sähkön päätösvalta on syytä pitää maakunnassa.

–Pääomasijoittajat haluavat aina oman siivunsa, mikä olisi pois maakunnasta.

Juhannuksen alla eduskunnassa hyväksyttyä sote-ratkaisua Seppälä kiittää. Hän uskoo, että kaksinapainen Etelä-Savo pysty yhdessä tekemään tarvittavat ratkaisut.

–Siitä on tarkasti huolehdittava, että maan ikääntynein ja sairastavin maakunta saa valtiota riittävän rahoituksen kahden keskussairaalan ylläpitoon.

Seppälä sanoo, että Savonlinnassa on edessä sama urakka, jota Mikkelissä on jo tehty.

–Savonlinnassa tarvitaan terveydenhuollossa talouden tasapainottamista ja toimintojen tehostamista.

Mistä Mikkelissä löydetään eväät parempaan kuin päättyvällä valtuustokaudella?

–Luottamus, luottamus, luottamus. Sitä tarvitaan paljon varsinkin, kun kuntataloudessa etsitään säästöjä.

Kaupunkiorganisaation huono toimivuus on näkynyt muun muassa sekä kaupunginhallituksen että valtuuston kokouksissa, jotka ovat venyneet järjettömän pitkiksi.

–Yksi ongelma on, että kaupunginhallituksen jäsenet ovat puhuneet vuolaasti valtuustossa, missä heidän pitäisi olla puolustamassa yhdessä tehtyjä esityksiä Valittavasti myös salassa pidettäviä tietoja on vuodettu ulos.

Kaupunginjohtaja Timo Halosta Seppälä kiittää siitä, että hän on parantanut juoksuaan.

–Olemme häntä rohkaisseet jämäkämpään toimintaan. Hän kaipaa vielä lisää ulkoista näkyvyyttä. Sitä odottavat sekä kaupunkilaiset että kaupungin työntekijät.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka