Rohkeutta Etelä-Savo!

Itä-Suomen tunteva Tomi Heimonen toivoo maakuntaan pohjalaista ripeyttä

Urheilupuisto on omien ja poikansa harrastusten takia Tomi Heimosen mielipaikkoja Mikkelelissä. Tapio Honkamaa

Tapio Honkamaa

Tomi Heimonen on pitkällä Itä-Suomen kierroksellaan tutustunut perusteellisesti Savon maakuntien kehitykseen. Eteläsavolaisille pohjalaissyntyinen tohtori toivottaa nykyistä enemmän rohkeutta.

Vaasassa syntynyt ja kasvanut Heimonen juurtui Itä-Suomeen armeijan jälkeen vaimonsa työpaikan myötä. Itse hän työskenteli pitkään tutkimus- ja aluekehitystehtävissä Iisalmessa ja Kuopiossa.

Hyvän vaikutuksen Heimoseen tekivät vuodet Iisalmen seudulla, missä tutuksi tulivat lukuisat vahvat vientiyritykset kuten Olvi, Genelec, Ponsse ja Normet.

–Iisalmen seudulla on todella vahva, omaleimainen teollisuus. Siellä on myös toimiva verkosto ja sen myötä paljon alihankintaa.

Mikkeliin perhe muutti 2005, kun Heimosen vaimo tuli töihin silloiseen Mikkelin ammattikorkeakouluun. Heimonen itse päätyi aluksi tutkijaksi sittemmin lakkautettuun Pienyrityskeskukseen. Uraan mahtuu myös työvuosia Aalto-yliopiston kandidaattiohjelmassa.

Vuodesta 2015 on Heimosen työtuoli ollut Etelä-Savon maakuntaliitossa, jossa hän on työskennellyt kehittämispäällikkönä. Nyt työhuone on siivottu, ja edessä ovat taas uudet kuviot.

Matkailusta on saatavissa vielä paljon enemmän irti.

Maakuntaliitto vaihtuu elokuussa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yrittäjyys- ja innovaatiotoiminnan yksikköön Xentreen, jonka Heimonen 15-hengen tiimeineen saa vastuulleen.

Kotikaupunkinsa Mikkelin tilannetta Heimonen katselee huolissaan. Kun väki vähenee, kurtistuvat paikalliset markkinat ja yritysten rekrytointimahdollisuudet.

–Olisiko jo aika ottaa hyöty irti siitä, että olemme Euroopan ikääntyneimpiä kolkkia? Ikääntyneessä Japanissa edelläkävijyys on osattu kääntää hyödyksi.

Heimonen huomauttaa, että Esedu on onneksi mukana kehittämässä ikääntymiseen liittyvää teknologiaa.

–Mutta muuten meillä riittää kirimistä.

Yrityksiä paljon kiertäneenä Heimonen näkee, että Mikkelissä suuria pullonkauloja liittyy kaavoitukseen ja maankäyttöön.

–Valitettavasti ne eivät toimi riittävän hyvin. Syyttämättä ketään olen sitä mieltä, että ne on saatava kuntoon.

Heimonen huomauttaa, että maankäytöllä on iso merkitys paitsi paikallisesti myös kaupungin maineelle.

–Millaista viestiä halumme lähettää Mikkelistä ulospäin, se on tärkeä kysymys.

Matkailun saralla saavutetusta edistyksestä Heimonen iloitsee. Hän mainitsee Saimaa Geoparkin ja Sodan ja rauhan keskus Muistin.

–Matkailusta on saatavissa vielä paljon enemmän irti, ja etenkin sotahistoriassa meillä on loistavat mahdollisuudet. On osattava tuotteistaa ja myydä näitä ainutlaatuisa tuotteitamme.

Miten parantaa Mikkelin ja maakunnan juoksua, siihen auttaisi Heimosen mukaan ripaus pohjalaisuutta. Etelä-Savossa tarvitaan rohkeutta tehdä yhdessä paremmin.

–Vaasasta toisin tänne rohkeuden tarttua asioihin. Ei haittaa, jos joskus menee pieleen, silloinkin vähintään oppii uutta.

Kuka?

Tomi Heimonen

Syntynyt Vaasassa 1974

Kauppatieteen tohtori 2013 Aalto-yliopisto Mikkelin kampus

Työskennellyt tutkimus- ja aluekehitystehtävissä Kuopiossa ja Iisalmessa

Mikkelissä 2005 alkaen PYK:ssä ja Aalto-yliopiston kandiohjelmassa

Etelä-Savon maakuntaliitto kehittämispäällikkö 2015–21

Perheessä vaimo ja poika

Harrastuksia liikunta

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka