Mikkelin pyörät pyörimään

Maankäyttöjohtaja: Kalevankankaalle mahtuisi vielä jääpallohalli

Maankäytönjohtaja Topiantti Äikäs on innoissan Pankalammen rantaan nousevasta asuntoalueesta. Myös Satamalahden rakentamisen hän uskoo pian alkavan. Tapio Honkamaa

Tapio Honkamaa

Ihan loistava paikka. Keskellä luontoa ja silti lähes kaupungin keskustassa.

Maaliskuussa Mikkelin kaupungin maankäyttöjohtajana aloittanut Topiantti Äikäs on innoissaan Pankalammen maisemaan nousevasta pientaloalueesta. Rakentaminen päässee alkuun ensi vuonna.

Pankalampi ei ole ainoa asia, mistä Äikäs on uudessa kotikaupungissa innoissaan. Vielä isompi juttu on Satamalahti, jota maankäyttöjohtaja nimittää Mikkelin lippulaivaksi.

Osa Satamalahtea on Kenkäveronniemi, joka on juuri vapautumassa vanhalta jätevedenpuhdistamolta. Äikäs sanoo, että alueen kaavoitus voidaan jakaa kahteen tai kolmeen jaksoon.

–Ensimmäinen osa suunnitelmasta voidaan tuoda ehkä jo tämän vuoden aikana valtuustoon. Lasken siihen osaan mukana myös Kenkäveronniemen.

Vuosia levänneessä Satamalahdessa riittää setvittävää. Kaavoitus alkaa tänä vuonna, ja kaupunki käy suunnitelmia läpi valtio ja muiden maanomistajien kanssa.

Satama­lahti on Mikkelin lippulaiva.

Mitä alueelle tulee, on vielä pohdinnassa. Äikkään mukaan asumisen ohella tilaa on matkailijoille ja kaupunkilaisten virkistykseen. Hän halua yhdessä kaupunginarkkitehti Ilkka Tarkkasen kanssa kaivaa esiin vielä 10 vuoden takaisen arkkitehtuurikilpailun työt ja katsoa, mitä sieltä voidaan poimia.

–Rakentamisen alkaminen ja tahti ovat kiinni investoijista, joita etsimme yhdessä Miksein kanssa.

Uuden mikkeliläisen katse on kiinnittynyt myös Kalevankankaalle, jota hän pitää Mikkelin ylpeyden aiheena.

–Upeaa Kalevankangasta ei Mikkelin ulkopuolella tunneta kovin hyvin, Äikäs kummastelee.

Äikkään silmin Kalevankangas on lähes valmis, mutta jotakin puuttuu.

–Siellä on tilaa vielä yhdelle tilaa vievälle liikuntapaikalle. Suhtaudun positiivisesti, jos sinne on halua rakentaa halli jääpallolle, maankäyttöjohtaja sanoo.

Yhtään jääpallohallia ei Suomessa vielä ole. Ainakin Helsingissä ja Lappeenrannassa on suunnitelmia olemassa. Äikkään mukaan Mikkelissä halli tarvitsee toteutuakseen yksityisiä sijoittajia ja etenkin jääpalloseura Kampparit.

–Hänski on käynyt ahtaaksi Kamppareitten kasvavalle toiminnalle, joten ymmärrän hyvin, jos kehittämisajatuksia syntyy, sanoo itsekin jääpallokentillä viihtyvä Äikäs.

Kuntien elinvoima on tiiviissä yhteydessä maankäyttöön ja kaavoitukseen. Uusi maankäyttöjohtaja haluaa, että Mikkelissä rattaat pyörisivät entistä vinhemmin.

–Tavoite on, että pystymme vauhdittamaan rakentamisen prosessia. Nyt on hyvä hetki tarkastella työtapoja ja viestintää ja löytää tekemiseen uutta imua ja iloa.

Maankäytössä ja kaavoituksessa ei Äikkään mukaan ole ollut pulaa osaamisesta vaan käsipareista.

–Erittäin hyvää osaamista on, mutta kaikkeen ei aika ole riittänyt.

Nyt Äikkään joukoissa on 15 vakanssia. Hän uskoo, että kahden tai kolmen rekrytoinnin jälkeen määrä on sopiva.

Mikkeli uudisti keskustansa erittäin onnistuneesti kymmenkunta vuotta sitten. Vuonna 2017 järjestettiin asuntomessut, ja moni ajattelee, että sen jälkeen ei ole tapahtunut paljonkaan.

Äikäs sanoo, että keskustauudistus ja asuntomessut ansaitsevat kyllä huomionsa.

–Ne ovat olleet merkittäviä paaluja, mutta on harha, että kehitys Mikkelissä olisi niiden jälkeen pysähtynyt. Nytkin on nostokurkia onneksi paljon pystyssä. Tasaista kehitystä on ollut koko ajan.

Pysähtymiseen ei ole varaa. Äikäs näkee Mikkelin samassa tukalassa rakosessa kuin monet muut maakuntakeskukset.

–Pääkaupunkisedun kasvava imu vähentää maakuntien elinvoimaa, sanoo Äikäs, joka on koulutukseltaan kaupunkimaantieteestä väitellyt tohtori.

Äikäs kertoo kotiutuneensa Mikkeliin hyvin. Hän asuu viikot kerrostaloasunnossa vanhan kasarmin laidalla. Viikkoloput sujuvat perheen luona Lappeenrannassa

–Itäsuomalaisten joukkoon on minun ollut helppo tulla.

Yllätyksen Äikäs kertoo kokeneensa siinä, miten monikerroksisena historia on Mikkelissä läsnä. Kaupungissa on näkösällä paitsi viime sotien perinne myös aiemmat ajat.

– Historian läsnäolo on täällä tosi voimakas, mikä antaa syvyyttä. Emola ja Riistiina vaikkapa ovat hienoja miljöitä.

Kuka?

Topiantti Äikäs

Syntynyt Lappeenrannassa 1970

Mikkelin maankäyttöjohtaja

Yhteisakuntieteen maisteri Joensuun yliopisto,

Filosofian tohtori Oulun yliopisto.

Kaupunki- ja aluetutkimuksen dosentti

Työskennellyt yliopistouralla sekä 2014–2020 Imatran kaupunkikehityksen ja teknisten palvelujen toimialajohtajana

Lappeenrannan pursiseuran kommodori,

Harrastuksia purjehdusta, xc-hiihtoa, telemarkia ja retkiluistelua,

Jääpalloerotuomari nuorten sarjoissa ja naisten SM-sarjassa.

Perhe: puoliso Eksoten palvelupäällikkö Eija Palsinajärvi-Äikäs ja kaksi poikaa

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka