Katrina Walker,29, Bostonista ja Lars Aleksander Erevik Riise,29, Stavangerista päätyivät lääkäreiksi Mikkeliin. Mitä oikein tapahtui?
Walker syntyi ja kävi koulunsa Yhdysvalloissa Bostonin seudulla. Lukion jälkeen 17-vuotiasta neitoa kutsui äidin synnyinmaa Suomi. Isä on yhdysvaltalainen.
Juuret ovat äidin puolelta Puumalan ja Mikkelin seudulla, mistä isovanhemmat ovat lähtöisin. Kesäpaikka on sijainnut vuosikymmeniä Puumalan Hurissalossa.
Walker halusi opiskella lääketiedettä Euroopassa. Hän aloitti fysiikan opinnot Helsingin yliopistossa, koska kielitaito ei vielä riittänyt lääketieteelliseen. Hänen äidinkielensä on englanti.
– Äiti puhui minulle suomea, mutta silti on kova urakka saavuttaa riittävä kielitaito amerikkalais-suomalaisessa ympäristössä, sanoo Walker erinomaisella suomella.
Äitiään Walker kiittää aktiivisuudesta. Tämä perusti muutaman muun toimeliaan äidin kanssa Bostoniin edelleen toimivan suomalaisen koulun.
Lääketieteen kutsu oli niin väkevä, että Walker hakeutui oppiin Unkariin Pécsin kaupunkiin, missä oli tarjolla koulutusta englanniksi.
Norjan Stavangerissa varttui Walkerin ikätoveri Lars Riise. Hän suuntasi lukion jälkeen Osloon lääkärikoulutukseen, jota hän jatkoi vaihto-oppilaana Pécsissä.
Lähtö Unkariin oli Riiselle ja Walkerille kohtalokas, sillä he löysivät toisensa. Erityisen isoa urakkaa on se tiennyt Riiselle, joka on sittemmin asettunut taloksi aivan uuteen maahan, Suomeen.
Nuoren miehen onnellinen ilme tyttöystävän rinnalla kertoo, että vaiva on kannattanut nähdä. Plakkarissa on terveyskeskuslääkärin virka, vaikka hän vuosi sitten oli ummikko.
Riise ei kaunistele. Suomea on ollut työlästä oppia. Puolen vuoden kielikylpy tiesi täyden työpäivän päälle vielä nelituntista rupeamaa suomen sijamuotojen parissa.
Nyt Riise työskentelee Kyyhkylässä terveyskeskuslääkärinä ja viihtyy erinomaisesti.
– Kyyhkylä on tosi kiva työpaikka. Suomeksi pärjään jo hyvin potilaiden kanssa ja myös työkavereitten kanssa jopa kahvipöydässä.
Walker lisää, että Kyyhkylän potilaat pitävät nuoresta norjalaislääkäristään.
– Hän jaksaa ja ehtii viivähtää potilaiden vuoteen äärellä.
Walker työskentelee terveyskeskuksen akuuttiosastolla. Lisäksi hän päivystää keskussairaalan vastaanotolla. Talo on tuttu jo opiskeluvuosilta, jolloin hän oli Mikkelissä kesäsijaisena.
– Mikkeli teki minusta lääkärin. Olen saanut Mikkeliltä paljon, ja nyt haluan antaa itse takaisin.
Walker ja Riise ovat asuneet vakituisesti Suomessa ja Mikkelissä nyt runsaan vuoden. He ihailevat terveydenhuoltoa, joka perustuu suomalaisten tasavertaisuuteen eli kaikista pidetään huolta.
– Täällä on toimiva ja tasapuolinen terveydenhuolto. Suomi on hyvinvointivaltio, ja se näkyy, sanoo Walker, joka on kahden maan ylpeä kansalainen.
Nyt pariskunnalla on menossa erikoistumisopinnot Helsingin yliopistossa, mikä tietää kovaa työtä kuusi seuraavaa vuotta. Walker erikoistuu työterveyshuoltoon ja Riise yleislääketieteeseen.
– Opinnot voi suurimmaksi osaksi hoitaa etänä työn ohessa Mikkelistä, mutta kiireisiä vuosia on edessä. Työtä, opintoja, ehkä tutkimusta ja perheenperustamista, pariskunta pohtii.
Mikkelin keskussairaalaa Walker ja Riise kiittävät loistavaksi työpaikaksi.
– Se on pieni, mutta ei liian pieni sairaala. Nuorelle lääkärille se on ihanteellinen työpaikka, koska tarjolla on vastuuta ja aivan mahtavaa tukea vanhemmilta kollegoilta. He vastaavat puheluihimme aina, kiittää pariskunta.
Kiitokset ovat aitoja ja niin vuolaita, ettei ihmekään, että pariskunta on mukana markkinointikampanjassa, jolla houkutellaan nuoria lääkäreitä Mikkeliin töihin.
Mikkelistä ei muutenkaan saa Walkerilta ja Riisiltä irti moitteen sanaa. Palvelut ovat lähellä ja laadukkaita. Melkein kaikkialle pääsee pyörällä tai jalan. Asioiden hoito on helppoa ja yksikertaista.
Mikkelin sijainti hienon järviluonnon keskellä ja toisaalta lähellä Suomen ainoaa metropolia saa lääkäripariskunnalta kiitosta.
– Helsinkiin on hirveän helppo mennä. Teemme sinne usein päivän mittaisia kulttuuriretkiä bussilla.
Pelkkää juhlaa ei elo Mikkelissä sentään ole. Nuoripari ihmettelee mikkeliläisten ujoutta.
– Olemme pitäneet kotona neljät juhlat, mutta me emme ole vielä saaneet vierailukutsuja. Se tuntuu vähän oudolta, Walker sanoo.
Riise on löytänyt kavereita urheilun parissa. Walker käy kuorossa ja toivoo löytävänsä aikaa ja mahdollisuuksia tanssille ja teatterille, joita hän harrasti pitkään Yhdysvalloissa.
– Voisin toimia vaikkapa kouluilla vapaaehtoisena tanssiteatterin parissa kunhan ensin löytyisi tontti Saimaan rannalta kodiksemme täältä mahdollisesta uudesta kotikaupungistamme.
Tapio Honkamaa