Mölnlycke kasvaa yhä

Mölnlycken Rami Paajanen (vas.), Maarit Taskinen, Hanna Hone ja Timo Saahko ovat ylpeitä 50 vuotta täyttävästä Mikkelin tehtaasta.

Mölnlycken 50 vuotta täyttävä Mikkelin tehdas vahvistuu yhä. Tuotannon odotetaan jatkavan reipasta kasvua lähivuosina.

–Uskon, että vuonna 2027 tuotantomme on 60 prosenttia nykyisestä suurempi, sanoo Mölnlycke Health Care Oy:n toimitusjohtaja Timo Saahko.

Ruotsalainen Mölnlycke tuli Mikkeliin vuonna 1970, jolloin se perusti kaupunkiin peräti kolme tuotantolaitosta. Enimmillään niiden palkkalistoilla oli 800 työntekijää.

Puuvillakehräämö ja Melka-paitatehdas lopetettiin noin 30 vuotta sitten. Jäljelle jäi haavanhoitotuotteita valmistava Pursialan tehdas.

Sittemmin Mölnlycke Health Care Oy:ksi muuttuneen yhtiön Pursialan tehdas on nyt huippuiskussa. Viime vuodet sitä on kehitetty maailman tehokkaimmaksi kehittyneiden haavanhoitotuotteiden tuotanto- ja tuotekehitysyksiköksi.

Kolmen viime vuoden aikana on sisään kannettu koneita ja laitteita 40 miljoonalla eurolla. Työntekijöitä Mikkelin tehtaalla on 500.

Kehitys jatkuu, sillä ruotsalaisen Wallenbergin rahasukuun kuuluvat Mölnlycken omistajat luottavat mikkeliläiseen osaamiseen. Mikkelillä on tärkeä rooli globaalin konsernin tuotekehityksessä.

Saahko sanoo, että luottamuksesta kertovat tuoreet investointipäätökset. Alunperin ensi vuodeksi suunniteltu 5 miljoonan euron investointipotti nostettiin 8 miljoonaan euroon.

–Töitä on tietysti lujasti tiedossa, mutta olemme ylpeitä, että pääkonttorissa on luja luotto Mikkelin osaamiseen, Saahko sanoo.

Mikkelin tehtaan tulevat investoinnit on linjattu vuoteen 2027 saakka. Niiden myötä tuotanto kasvaa noin 7 prosentin vuositahtia. Tänä vuonna Pursialan linjoilta tulee ulos 300 miljoonaa haavanhoitotuotetta.

Henkilöstömäärä pysyy lähivuosien kasvusta huolimatta nykyisessä noin 500 työntekijässä. Saahkon mukaan jatkuva kehittäminen ja henkilöstön osaaminen kasvu ovat avainasioita.

– Nykyinen osaava joukkueemme riittää pyörittämään automatisoituvaa tehdasta. Kenenkään selkänahka ei joudu lujille, sillä teemme työtä aiempaa viisaammin.

Saahkon mukaan Mikkelin tehtaan tavoitteeksi on asetettu, että se on jatkossa Suomen paras ja innovatiivisin teollinen työpaikka.

Tehtaan noin 60 tiimiä saavat yhä enemmän vastuuta oman työnsä kehittämisessä ja uudistamisessa. Saahko puhuu myös siitä, miten tärkeitä tunteet ovat työpaikallakin.

–On tärkeää, että ihmiset uskaltavat puhua tunteistaan. Hyvä fiilis on tärkeää, sillä sitä kautta myös tulos on hyvä.

Pursialan kovaa kasvua on saanut seurata myös henkilöstöpäällikkö Hanna-Leena Hone, joka tuli Mölnlycken palvelukseen 2007. Tuolloin työntekijämäärä oli 250.

Hone sanoo, että osaavaa väkeä on ainakin tähän saakka löytynyt hyvin.

–On siunaus, että olemme Mikkelissä. Meillä on sitoutunut ja motivoitunut henkilöstö.

Väkeensä on tyytyväinen myös 13-henkistä tuotekehitystiimiä vetävä tuotekehityspäällikkö Maarit Taskinen. Vastuu on iso, sillä Mikkelin rooli koko konsernin tuotekehityksestä on keskeinen

–Pääosa Mölnlycken haavanhoitotuotteiden kehitystyöstä tehdään Mikkelissä. Onneksi minulla on huipputiimi, Taskinen sanoo.

Pursialan tehtaalla on paljon pitkiä työsuhteita. Historia tuntee monta kasvutarinaa, joissa työntekijä on päässyt etenemään urallaan entistä vaativampiin tehtäviin. Yksi heistä on tuotantopäällikkö Rami Paajanen, joka aloitti Mölnlycken leivissä 2006.

–Mölnlycke on ollut erinomainen työantaja. On ilo työskennellä täällä.

Korona puri Mölnlyckenkin tuotantoon Mikkelissä keväällä, jolloin tehdas lomautti väkeään. Syksyn tulleen on tahti palaamassa kohti normaalia.

Koronatilanne tehtaalla on pysynyt hallinnassa, mistä Saahko kiittää hyvää yhteistyötä Essoten että Etelä-Savon Työterveyden kanssa.

–Siihen virus yhä vaikuttaa, että vietämme juhlavuotta ainoastaan henkilöstön kesken kakkukahveilla, Saahko sanoo.

Tapio Honkamaa

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka