Tsasouna talkoilla

Galina ja Ville Kopakkala toivovat, että Mikkelin Linnanmäelle nousee vanhan ortodoksisen kirkon muistoksi tsasouna eli rukoushuone.
Galina ja Ville Kopakkala toivovat, että Mikkelin vanhan ortodoksisen kirkon paikalle nousee muistotsasouna. Nyt kirkosta muistuttaa kivilaatta.

Galina ja Ville Kopakkala toivovat, että Mikkelin vanhan ortodoksisen kirkon paikalle nousee muistotsasouna. Nyt kirkosta muistuttaa kivilaatta. Mikkelin vanha ortodoksinen kirkko rakennettiin vuonna 1906 ja purettiin 1958. Ylienkeli Mikaelin kirkon ystävät ry, hallitukseen kuuluvat Kalevi Jukarainen (vas.), Jaakko Rautio, Elina Ruuttila, Juha Rautio, Eveliina Rautio ja Hannu Rautio. Kuvasta puuttu isä Mikko Mentu.

Jos hyvin käy, seisoo vuonna 1958 puretun Mikkelin vanhan ortodoksisen kirkon paikalla muutaman vuoden kuluttua tsasouna, rukoushuone.

– Paikalla on ollut iso, hieno kirkko ja nyt vain kivilaatta. Kirkko ansaitsee näkyvämmän muistomerkin, sanoo hankkeen puuhamiehiin kuuluva mikkeliläinen yrittäjä Ville Kopakkala.

Mikkelin vanha ortodoksinen kirkko rakennettiin vuonna 1906 ja purettiin 1958. (Kuva: M. L. Carstensin Museovirasto)

Mikkelin pyhän Georgios Voittajan kirkko valmistui vuonna 1907 venäläisen varuskunnan lähelle Linnanmäelle. Sotilaskirkko ehti toimia kirkkona vain kymmenen vuotta, jonka jälkeen se otettiin muuhun käyttöön. Kirkkoa käytettiin tallina, varastona ja radioasemana. Sen purkamista on pidetty jälkeenpäin virheenä.

Kopakkalan omat juuret ovat Karjalassa Raudussa. Hän itse ei ole ortodoksi, mutta suvussa uskoa on. Myös hänen Petroskoista kotoisin oleva vaimonsa Galina Kopakkala on ortodoksi.

Kopakkala on kulkenut paljon luovutetussa Karjalassa, missä suomalaiset ovat talkoovoimin kunnostaneet paljon muistomerkkejä.

– Olimme vaimon kanssa viime kesänä Tokmannin pihassa, ja kerroin, että tuossa mäellä oli aiemmin kirkko.”

Mäelle mentiin, ja syntyi ajatus tsasounan rakentamisesta, mitä on nyt viritelty viime kesästä saakka. Kopakkalan mukaan selvitettävää riittää rahoituksesta ja maankäytöstä alkaen.

– Uskon, että rakentamiseen on löydettävissä rahoitusta ja talkooväkeä. Paikka on kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas, ja nyt on mahdollista saada Mikkelille uutta näkyvyyttä ja matkailuvaltti.

Kopakkala toivoo, että vanhasta kivikirkosta aikanaan osia haltuunsa saaneet voisivat lahjoittaa niitä mahdolliseen uuteen rakennukseen. Osia on paljonkin eri puolella tallessa kirkonkelloja myöten.

– Kivirakennukseen voisi näin saada mukaan paikan vanhaa historiaa.

Mikkelin kaupunki on kaavaillut tontille jopa 13-kerroksista tornitaloa. Viimeksi suunnitelma oli esillä pari vuotta sitten. Ongelmaksi on koettu mm. pysäköinti.

Kaupunginarkkitehti Ilkka Tarkkanen ei vastannut Kaupunkilehden tiedusteluun, mikä on tontin tilanne nyt.

Kirkko ansaitsee näkyvämmän muistomerkin

Asiaa viritelleet mikkeliläiset yksityishenkilöt ovat olleet yhteydessä myös Saimaan ortodoksiseen seurakuntaan.

– Keskusteluja on käyty. Selkeää suunnitelmaa ei juuri nyt ole kerrottavaksi, mutta tällainen tsasouna olisi tietysti ihana asia, sanoo pastori Mikko Mentu.

Myös Ylienkeli Mikaelin kirkon ystävät ry:n puheenjohtaja Hannu Rautio suhtautuu myötäsukaisesti, Hänellä on halu olla mukana hankkeessa.

– Viitostielle näkyvä paikka on loistava. Autolla liikkuvat voisivat käydä jättämässä rukouspyyntöjään, jotka toimitettaisiin Valamoon ja Lintulaan, Rautio sanoo.

Herätys, hyvät seurakuntalaiset!

Ylienkeli Mikaelin kirkon ystävät ry, halltukseen kuuluvat Kalevi Jukarainen (vas.), Jaakko Rautio, Elina Ruuttila, Juha Rautio, Eveliina Rautio ja Hannu Rautio. Kuvasta puuttu isä Mikko Mentu.

Ylienkeli Mikaelin kirkon ystävät ry lienee Mikkelin uusimpia yhdistyksiä. Tavoitteena on herätellä ortodoksista seurakuntaa ja seurakuntalaisia. Malli Mikkeliin on haettu Porista, missä vastaava yhdistys on onnistunut aktivoimaan Satakunnan ortodokseja. – Porissa seurakunnan 200 jäsenestä nyt on mukana toiminnassa 80, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Rautio.

Myös seurakunnan pappi, pastori isä Mikko Mentu on mukana yhdistyksen toiminnassa.

– Tämä on kullanarvoista työtä. Kirkon piirissä on aina tehtävää ja tapoja toteuttaa itseään, sanoo Mentu.

Mikkelissä on seurakuntaisia on 500. Rautio on tyytyväinen, jos heitä puolet saa aktivoitua nykyistä vilkkaampaan toimintaan.

– Tavoite on, että jokainen kokee, että hänellä on oma paikka kirkossamme.

Seurakunnan alaspäin menevät jäsen- ja talousluvut pakottavat seurakuntaa uudistumana.

– Emme voi toimia samoin kuin ennen. Meidän on pakko löytää uutta ilmettä toimintaamme.

Taustalla on pelko siitä, että Mikkelin ja Varkauden muodostama Saimaan seurakunta tulee liitetyksi naapuriseurakuntiin. Mikkelissä sitä ei haluta.

– Helmikuisessa piispantarkastuksessa piispa lupasi, ettei hän pakota meitä Kuopioon.

Saimaan ortodoksisen seurakunnan vuosibudjetti on 0,5 miljoonaa euroa. Seurakuntalaisten määrä vähenee vuodessa 30–40 hengellä.

– Tulot vähenevät 10 000 eurolla vuodessa. Tiukkaa on, mutta varmasti me muutaman vuoden selviämme, Rautio sanoo.

Rautio toivoo, että vaikka Saimaan ortodoksinen seurakunta yhdistettäisiin joskus toiseen seurakuntaan, voisi yhdistys auttaa ylläpitämään ortodoksista toimintaa ja traditiota alueellamme.

Rautio uskoo, että uusiakin jäseniä voi hyvinkin löytyä. Hän sanoo, että katse suuntautuu etenkin niihin, jotka ovat eronneet luterilaisesta kirkosta.

– Emme kalastele jäseniä, mutta tarjoamme mahdollisuuden liittyä. Meillä usko ja kirkko ovat säilyneet alkuperäisenä ja aitona.

Tapio Honkamaa

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka