Peräpään valvoja: Vekselivetoisesti rinta rottingilla!

Kyyveden kalamies on poissa. Atte Kakriainen (1925–2021). -

Atte Kakriainen kuoli Mikkelissä viime lauantaina 94-vuotiaana. Hän syntyi ja eli lähes koko elämänsä Ihastjärven kylällä.

Kakriainen oli pidetty ja arvostettu viljelijä, metsuri, kirvesmies ja kalastaja. Hänen apuunsa saattoivat naapurit aina luottaa.

Hän tuli juttuun kaikkien kanssa. Ihastjärven sauna-, kalastus-, metsästys- ja marjastusseurueessa olivat mukana milloin Kiinan suurlähettiläs, milloin miljonääri Pekka Viljakainen tai kansliapäällikkö Raimo Sailas.

Kakriaiselle tuli tutuksi myös Venäjän ylintä johtoa. Muun muassa Karjalan tasavallan johtajana toiminut Aleksandr Hudilainen vieraili Ihastjärvellä.

Virallinen Venäjä reagoikin Atte Kakriaisen kuolemaan heti lauantaina. Venäjän ulkomaantiedustelun päällikkö ja entinen duuman puhemies Sergei Naryshkin lähetti suruvalittelun Atte Kakriaisen pojalle, maakuntaneuvos Markku Kakriaiselle:

–Hyvä Markku, tämä on hyvin surullinen uutinen. Isäsi oli todella mukava ja kiinnostava ihminen. Tämä on menetys perheelle ja kaikille, jotka hänet tunsivat, Naryshkin kirjoitti.

Mikkelin nykyinen valtuusto vetelee viimeisiään, ja harva jää kaipaamaan päättyvää valtuustokautta. Silti totuttu tyyli pitää hamaan loppuun saakka.

Maanantaina juttua riitti taas kolmeksi tunniksi, vaikka esityslistalla ei ollut asiaa kuin siteeksi. Mukavahan se kokouksesta kauhistella, miten miljoonat vaan silmissä vilkkuvat.

Yleisen hyminän vallassa hyväksyttiin kaavamuutos, joka varmisti Saksalan puiston säilymisen puistoalueena. Ratkaisua ylisti varsin voimakkaasti muun muassa Raine Lehkonen (sd), joka piti sosialidemokratian ja asukasaktivismin voittona.

Jukka Pöyry (kd.) sentään aiheellisesti muistutti, että alunperin tontille piti rakentaa palvelukoti nuorille mielenterveyskuntoutujille.

Saksalan asukkaiden rajun kritiikin vuoksi ensin perääntyivät poliitikot ja perässä virkamiehet. Tontin varaus purettiin vuoden 2019 kesällä.

Pöyry kyseli, kuka ajaa nuorten avun tarvitsijoiden asiaa. Hän myös muistutti, että kaupunki menetti vähintään 0,5 miljoonaa euroa tuloja, kun palvelutaloa ei tullut.

Talouskatsauksen mukaan kaupungin tulot ovat vähentyneet ja menot kasvaneet. Alijäämää uhkaa karttua 2,5 miljoonaa euroa enemmän kuin oli tähän saakka arveltu.

Tämä varmaan säikäytti valtuutetut? Eihän toki ainakaan kaikkia. Laitavasemmisto esitti aloitteessaan kylmänviileästi, että kaupunki palkkaa 40 vakinaista koulunkäyntiavustajaa ensi vuodeksi.

Illan kohokohta: Kaupunginjohtaja Timo Halonen kuunteli reteitä puheita.

–Minä lupaan äänestää sitä ehdokasta, joka lupaa äänestäjille kaikkein vähiten, Halonen lupasi.

Virkeä mikkeliläinen senioriyrittäjä Airi Oksa, 91, (os. Suikkila) osallistui keväällä 1941 alkuperäiselle maaottelumarssille. Hän oli silloin alakoululainen kotipitäjässä Kerimäellä Ruokojärven kylässä.

Hän muistelee alaluokkalaisten kävelyosuuden olleen kuusi ja yläluokkalaisten 12 kilometriä.

Mikkeliin Airi muutti 1955, tutustui ja avioitui Osmo Oksan kanssa. Airi Oksa työskenteli Meijeri- ja Puistobaareissa vuosina 1955–75. Omaa Pitopata-ravintolaa hän pyöritti menestyksekkäästi useita vuosia yhdessä poikansa Pertin kansa.

Kipinäkävelyksi kutsuttuun Mikkelin Ladun ja Meijän Mikkeli -hankkeen tapahtumaan kävelyä edelleen harrastava Airi Oksa osallistui myös alkuperäisen maaottelumarssilaisen Kaisa Kostiaisen, 89, ja latulaisten kanssa.

Kommentoi