Asuntojen arvo putoaa suuressa osaa Suomea. Käytännössä vain pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella on asunnonomistajien omaisuus turvassa.
Monin paikoin saavat suomalaiset seurata, kun kovalla työllä hankittu asuntomaisuus hupenee. On paljon seutuja, joissa asuntojen arvo on sulanut vähiin. Jossakin päin kauppa ei käy millään hinnalla.
Valtakunnallisia päättäjiä tai mediaa tilanne ei näytä hätkäyttävän. Vakioselitys on, että ”kun emme me tällä kaupungistumiselle mitään mahda”. Useimmille näyttää riittävän, että hinnan nousu jatkuu pääkaupunkiseudulla.
Ongelman syvyyttä ei ole täysin tajuttu maakunnissakaan. Ehkä herätys tulee, kun havaitaan, etteivät pankit enää myönnä asuntoluottoja saati taloyhtiön remonttilainoja läheskään joka pitäjään.
Onneksi kolmikymppiset taloustoimittajat Karla Kempas ja Veera Tegelberg ovat heränneet karmaisevaan tilanteenseen.
Kirjassaan Voittajien ja häviäjien Suomi – asuntovarallisuuden uusjako” (Vastapaino 2021) he piirtävät kokonaiskuvan siitä, miten tilanteeseen on tultu, millaisia vaikutuksia eriytymisellä on ja miten siihen on mahdollista puuttua.
Suomen asuntomarkkinat ovat kirjan mukaan keskellä ennennäkemätöntä muutosta. Asuntojen hinnat eriytyvät sekä koko maan että yksittäisten kuntien sisällä, eikä kehitykselle näy loppua.
–Kirjoitimme tämän kirjan, koska asuntomarkkinoiden eriytyminen on yksi 2020-luvun suurimmista yhteiskunnallisista muutoksista, on Kempas todennut.
Kirjoittajien mukaan ongelma on suuri, mutta ei ratkaisematon. Kirja kokoaa yhteen keinoja, joilla asuntojen hintojen ja asuntovarallisuuden eriytymiseen voi vaikuttaa.
Keinot eivät kirjoittajien mukaan ole helppoja, mutta niitä on. Kyse on asenteista ja arvoista ja siitä, halutaanko eriytymiseen puuttua.
On helppo yhtyä Kempaksen ja Tegelbergin kehotukseen: Suomessa pitää avoimesti käydä keskustelu vähintään siitä, onko asuntomarkkinoiden eriytyminen vain hyväksyttävä, ja ymmärtää sen seuraukset.
Kirjoittaja on Mikkelin Kaupunkilehden päätoimittaja.